Belgian laajakaistabuumi: Yllättävä totuus internet-yhteydestä vuonna 2025

Belgian internetin maisema vuonna 2025 on tarina vastakohdista ja nopeasta muutoksesta. Maan lähes kaikilla alueilla on laajakaistayhteys ja nettinopeudet kuuluvat Euroopan nopeimpiin, mutta täysi kuidun (FTTH/FTTP) käyttöönotto laahaa jäljessä point-topic.com en.wikipedia.org. Kaupunkialueilla nautitaan gigabitin yhteyksistä päivitettyjen kaapeliverkkojen ansiosta, mutta osa maaseudun yhteisöistä odottaa edelleen kuituverkkojen laajentumista. Uuden kilpailijan äärimmäisen matalat hinnat ovat ravistelleet markkinoita, joita muutama toimija on hallinnut pitkään, ja valtion toimet kurovat kiinni digitaalisia kuiluja. Tämä raportti tarjoaa kattavan yleiskuvan Belgian internetyhteyksistä – kuidusta, DSL:stä, kaapelista ja mobiililaajakaistasta satelliittiin – ja tarkastelee peittoalueiden aukkoja, suorituskykyä, hintatasoa, markkinatoimijoita sekä trendejä vuosina 2024–2025, miettien mitä seuraavaksi tapahtuu Belgian digitaalisen tulevaisuuden kannalta.

Internetin infrastruktuurityypit Belgiassa

Kiinteän laajakaistan peitto teknologioittain (vuoden 2023 puoliväli). DSL- ja kaapeliverkot ulottuvat lähes kaikkiin Belgian talouksiin, mutta täysi kuitu (FTTP) kattaa edelleen vain rajallisen osan point-topic.com point-topic.com.
Belgiasta löytyy laaja kirjo internetin infrastruktuuria: modernit kuituverkot, vanhat kuparilinjat sekä laajat kaapelijärjestelmät. 4G/5G-mobiiliverkkojen langaton laajakaista on kaikkialla, ja jopa satelliittiyhteydet ovat tulleet vaihtoehdoksi. Alla pääasiallisten yhteysteknologioiden esittely:

Kuitulaajakaista (FTTH/B)

Kuitu kotiin/yritykseen (FTTH/B) on Belgian uusin ja nopein kiinteän internetin teknologia, tarjoten symmetrisiä jopa usean gigabitin sekuntinopeuksia. Pääoperaattori Proximus on panostanut voimakkaasti kuituun (3 miljardin euron ”Fibre for Belgium” -ohjelma) ja on lisännyt kuiturakentamista viime vuosina budde.com.au proximus.be. Vuoden 2023 puolivälissä puhdas kuituverkko kattoi noin 25,0 % belgialaisista kodeista – vähiten koko EU:ssa point-topic.com brusselstimes.com. Suurimmissa kaupungeissa kuten Brysselissä (57 % talouksista) ja alueellisissa keskuksissa kuten Brugge (47 %) ja Antwerpen (yli 40 %) kattavuus on huomattava, mutta monilla alueilla – etenkin Walloniassa – kuituverkkoa on vähän point-topic.com. Vuoden 2025 alussa kuitu kattoi jo noin 43 % kodeista finance.yahoo.com ja Proximuksen tavoitteena on 50 % loppuvuoteen 2025 mennessä ja 70 % (4,2 miljoonaa kiinteistöä) vuoteen 2028 mennessä, lopulta jopa 95 % vuoteen 2032 proximus.be gurufocus.com. Kuitu tarjoaa parhaan suorituskyvyn (esim. Proximus 8,5 Gbps -palvelu saatavilla joillakin alueilla proximus.be), mutta kattavuus ei vielä yllä vanhempien verkkojen laajuuteen. Proximus on perustanut kuiturakentamista nopeuttamaan yhteisyritykset Fiberklaar (Flanderi) ja Unifiber (Wallonia), joiden tavoitteena on 1,5 miljoonaa ja 0,6 miljoonaa liitäntää vuoteen 2028 proximus.com proximus.com. Myös muut toimijat tuovat kuitua varovasti: esimerkiksi Telenet (kaapelioperaattori) ja energia-alan yhtiö Fluvius perustivat NetCo (nyk. Wyre) -yhtiön lisätäkseen kuitua Flanderiin, päivittäen coax-kaapeliverkkoaan pitkällä aikavälillä, ja Orange Belgium (joka osti VOO-kaapelioperaattorin Walloniassa) odotetaan siirtyvän tämän verkon kanssa kuituun tai seuraavan sukupolven kaapeliteknologiaan tulevina vuosina. Yhteenvetona kuitu kasvaa nopeasti ja muodostaa Belgian tulevan laajakaistan selkärangan – mutta vuonna 2025 se täydentää yhä vanhoja DSL- ja kaapeliverkkoja korvaamatta niitä.

DSL (Kupari) -laajakaista

DSL käyttää puhelinverkon kuparikaapeleita ja on perinteisesti tarjonnut laajakaistaa koko maahan pääoperaattorin verkon kautta. DSL:n saatavuus on lähes täydellinen – 99,9 % kotitalouksista on xDSL-palvelun piirissä point-topic.com. Viimeisen vuosikymmenen aikana Proximus on päivittänyt suurimman osan kupariverkosta VDSL2:een ja vectoring-teknologiaan, jolloin lyhyillä linjoilla saavutetaan erittäin nopeita yhteyksiä: vuoden 2023 puolivälissä VDSL kattoi 96,5 % kotitalouksista (ja 43,8 % vectoringilla korkeampiin nopeuksiin) point-topic.com. Tämä ylittää EU:n DSL-keskiarvon merkittävästi point-topic.com. Käytännössä vektoroitu VDSL tarjoaa Belgiassa 70–100 Mbps nopeutta lyhyillä etäisyyksillä, kun taas vanha ADSL on käytännössä jo poistunut käytöstä. DSL-nopeudet kuitenkin laskevat etäisyyden kasvaessa, ja maaseudulla nopeudet saattavat jäädä vain muutamiin kymmeniin megabitteihin sekunnissa. Kuidun laajetessa Proximus on aloittanut kuparilinjausten alasajon kuitualueilla (asiakkaat siirtyvät kuidulle) point-topic.com. DSL-liittymien määrä on laskenut hitaasti asiakkaiden vaihtaessa nopeampiin kaapeli- ja kuituyhteyksiin. Silti vuonna 2024 DSL toimii varayhteytenä varmistaen, että käytännössä jokaiseen kotitalouteen saadaan vähintään peruslaajakaista (ns. NGA -saatavuus, eli vähintään 30 Mbps, on Belgiassa 99,6 % kiitos VDSL:n ja kaapelin point-topic.com). Yhteenvetona: DSL muodosti pitkään Belgian laajakaistan selkärangan, ja vaikka kuitu yhä enemmän syrjäyttää sitä, DSL mahdollistaa yhteydet siellä missä kaapelia tai kuitua ei vielä ole.

Kaapeli (HFC) -laajakaista

Kaapelilaajakaista Belgiassa toimitetaan hybridikuitu-koaksiaali (HFC) -verkoissa, jotka on alun perin rakennettu kaapelitelevisiolle. Tämä on ollut Belgian laajakaistan perusta, erityisesti Flanderissa ja Brysselissä. Kaapelioperaattorit ovat investoineet uusimpiin DOCSIS-standardeihin: vuoden 2023 puolivälissä 95,6 % kotitalouksista sai kaapelinetin (DOCSIS 3.0), ja 95,4 % oli gigabittinopean DOCSIS 3.1 -verkoston piirissä point-topic.com. Käytännössä lähes kaikki Belgian kaapeliverkot on päivitetty DOCSIS 3.1:een, mikä on selvästi EU:n keskiarvon (~33,6 %) yläpuolella gigabittikoaksiaalissa point-topic.com. Suurin kaapelioperaattori Telenet kattaa lähes koko Flanderin ja osia Brysselistä, tarjoten jopa 1 Gbps latausnopeuksia (ja ~40–50 Mbps lähetysnopeutta) koaksiaalikaapelissa. Walloniassa ja osissa Brysseliä toimii VOO (jonka enemmistön on hankkinut Orange), jonka verkko tarjoaa vastaavat palvelut (VOO kattaa noin 50 % maasta agoria.be). Kaapeli tuo siis nopeat yhteydet suurimpaan osaan belgialaisista kodeista, ja se on pitkään paikkaillut kuituverkon puutteita – siksi Belgian yleinen nopeiden yhteyksien kattavuus on erinomainen matalasta kuituosuudesta huolimatta. Kaapeli toimitetaan yleensä kolmen palvelun paketeissa (netti + TV + puhelin). DOCSIS 3.1 -teknologialla asiakkaat saavat rutiinisti satojen megabittien nopeuksia, ja Telenetin “Giga”-liittymät tarjoavat 1 Gbps latausta. Jatkossa kaapelioperaattorit aikovat parantaa suorituskykyä DOCSIS 4.0:lla tai ns. node-kuitutuksilla: Telenet/Fluviuksen NetCo suunnittelee siirtymistä yhä enemmän kuituun viimeisellä kilometrillä, tavoitteena “evolution to fiber” kaikkialla Flanderissa vuoteen 2038 mennessä www2.telenet.be (pitkän aikavälin suunnitelma). Tällä hetkellä kaapeli on kuitenkin Belgian valta-asemassa oleva kiinteä laajakaista-alusta (enemmän liittymiä kuin DSL:llä ja kuidulla yhteensä), ja tämä selittää Belgian laajat gigabittiyhteydet.

Mobiililaajakaista (4G/5G langaton)

Belgiassa on vankka mobiililaajakaistainfrastruktuuri, jossa toimii kolme vakiintunutta mobiiliverkko-operaattoria (Proximus, Orange Belgium ja Telenet/Base) sekä uusi tulokas (Digi Belgium). 4G LTE -peitto kattaa käytännössä koko maan (≈100 % väestöstä) tradingeconomics.com, joten käytännössä missä tahansa Belgiassa älypuhelimilla ja 4G-reitittimillä on verkko. Vuonna 2025 Belgia on jo pitkällä 5G-verkkojen käyttöönotossa: kaikki kolme suurta operaattoria ovat lanseeranneet 5G-palvelunsa kesällä 2022 järjestetyn myöhästyneen taajuushuutokaupan jälkeen budde.com.au. Aluksi 5G:n käyttöönotto eteni hitaasti tiukkojen säteilyrajojen (etenkin Brysselissä) ja myöhäisen taajuusjaon vuoksi, mutta nämä esteet on sittemmin ratkaistu – alueet löysivät EMF-rajoituksia helpottaakseen 5G:tä vuosina 2022–2023 digital-strategy.ec.europa.eu. Kesällä 2023 5G-signaalit kattoivat noin 40,4 % väestöstä point-topic.com, vaikka peitto ensisijaisella 3,5 GHz:n taajuudella oli vain noin 14 % point-topic.com. Laajentaminen kiihtyi vuonna 2024; Proximus raportoi 75 % väestöpeitosta 5G:llä vuoden 2025 alussa finance.yahoo.com, ja kaikilla kaupunkialueilla on nyt vähintään perus-5G-peitto. Mobiililaajakaistan suorituskyky on vahva: nopeimman verkon (Proximus) mediaanilatausnopeudet 4G/5G:llä ylittävät 100 Mbps ookla.com ookla.com. Monet kuluttajat käyttävät mobiilidataa älypuhelimissa laajasti (mobiililaajakaistan levinneisyys on noin 90 % väestöstä en.wikipedia.org), mutta mobiilia pidetään yleensä kiinteiden yhteyksien täydentäjänä, ei kotinetin varsinaisena korvaajana Belgiassa. Kiinteää langatonta yhteyttä (FWA) 4G/5G:n yli ei toistaiseksi ole laajasti käytössä lähes universaalien kaapeliyhteyksien vuoksi, vaikka operaattorit ovat testanneet 5G FWA:ta tulevana vaihtoehtona kilpailun lisäämiseksi reportlinker.com. Kaikkiaan mobiiliverkot tuovat kaikkialle ulottuvan kerroksen nettiyhteyksiä, ja 5G:n odotetaan lisävän langattoman kaistanleveyden ja pienen viiveen sovellusten mahdollisuuksia (kunhan peitto laajenee kattamaan valtaväylät ja haja-asutusalueet EU:n vuoteen 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti).

Satelliittilaajakaista

Satelliittilaajakaistalla on Belgiassa pieni mutta merkittävä rooli. Perinteisesti geostationaariset satelliittipalvelut (esim. ViaSat/KA-SAT tai Eutelsat Konnect) olivat saatavilla maaseudulle, mutta niiden suuri viive (~600–700 ms) ja rajoitetut nopeudet jättivät ne viimeiseksi vaihtoehdoksi. Merkittävin mullistus on ollut SpaceX Starlink -matalaa Maata kiertävä (LEO) satelliittiverkko. Starlink tuli saataville Belgiassa toukokuussa 2021 worldpopulationreview.com ja kykenee tarjoamaan 100–200 Mbps latausnopeudet (20–40 Mbps lähetys) noin 45 ms viiveellä – mikä on hyvin lähellä kiinteää laajakaistaa ookla.com. Itse asiassa vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä Starlinkin mediaaniviive Belgiassa oli 46 ms, yksi Euroopan matalimmista (Luxemburgin tasoa) ookla.com. Suorituskyky on parantunut SpaceX:n kasvattaessa satelliittien ja eurooppalaisten maa-asemien määrää. Starlink on kuitenkin suhteellisen kallis (noin 65–100 € / kk + ~450 € laitteet), joten sitä käytetään lähinnä: syrjäisiin maaseutukoteihin ja maatiloille, joihin ei ulotu kuitu- tai kaapeliyhteys, asiakkaille jotka kyllästyvät paikallisiin duopoleihin, tai yritysten varayhteydeksi. Käyttö on Belgiassa vaatimattomampaa kuin maissa, joissa kiinteät yhteydet ovat surkeita (Belgiassa laaja kaapeli/VDSL-peitto vähentää satelliitin tarpeellisuutta) ookla.com. Silti Starlink ja muut LEO-palvelut tuovat uuden vaihtoehdon “mihin tahansa” ulottuvalle yhteydelle. Starlinkin lisäksi harvat muut satelliittioperaattorit tähtäävät Belgian kotitalousmarkkinoille – yksi poikkeus on OneWeb, joka (yhteistyössä Nortlinkin kanssa) alkoi tarjota yritystason LEO-laajakaistaa Länsi-Euroopassa vuonna 2023 (kohderyhmänä ammattikäyttäjät, kuten merenkulku tai yritysbackup). Yhteenvetona: satelliittinetti on Belgiassa käytettävissä ja teknisesti vaikuttava, mutta jää marginaaliin vahvojen maayhteyksien vuoksi. Se toimii tärkeänä työkaluna katvealueille, liikkuville kohteille (esim. asuntoauto, veneily) sekä varayhteytenä. Julkinen sektori ei ole juuri subventoinut satelliittia maaseutuyhteyksien varmistamiseksi, sillä käytännössä lähes kaikilla belgialaisilla kotitalouksilla on jokin kiinteä laajakaistaoptio point-topic.com, mutta LEO-satelliitit tuovat silti kerroksen yhteyksiä niille jotka sitä kaipaavat.

Peitto ja saavutettavuus: kaupunki vs. maaseutu

Belgiassa on laaja laajakaistapeitto sekä kaupungeissa että maaseudulla, vaikka joitain eroja on ultranopeiden verkkojen saatavuudessa. Käytännössä jokainen kotitalous (≈100 %) voi saada vähintään perustason kiinteän laajakaistan, ja uuden sukupolven yhteydet (NGA ≥30 Mbps VDSL:n, kaapelin tai kuidun kautta) ulottuvat 99,6 %:iin kotitalouksista valtakunnallisesti point-topic.com. Myös maaseudulla NGA-peitto on noin 93,6 %, mikä ylittää selvästi EU:n maaseutukeskiarvon (~78,7 %) point-topic.com. Tämä tarkoittaa, että suurimmalla osalla maaseutukylistäkin on vähintään VDSL- tai kaapeliyhteys. 4G mobiiliverkon peitto täydentää loputkin, käytännössä 100 % väestöstä tradingeconomics.com, eikä asutettua aluetta jää kokonaan verkon ulkopuolelle.

Kuitenkin ultranopeiden yhteyksien (100 Mbps ja yli, eli “erittäin suurikapasiteettiset verkot”) osalta kaupungeilla menee paremmin kuin maaseudulla. Kaapeli- ja kuituinvestointien ansiosta 96,0 % Belgian kodeista on gigabittiyhteyden piirissä (DOCSIS 3.1 -kaapeli tai FTTP) point-topic.com – yksi Euroopan huipputasoista point-topic.com. Maaseudun VHCN-peitto on kuitenkin vain 51,4 % point-topic.com, eli lähes puolta maaseudun kodeista gigabittinopeudet eivät vielä tavoita. Flanderissa (Pohjois-Belgia) on kaapeliyhteyksiä paljon myös maalaiskylissä (maaseudun VHCN Flanderissa lähentelee ~80–100 %:a monilla alueilla point-topic.com point-topic.com), kun taas Walloniassa (etelä) monissa maalaiskunnissa ei ole vielä kuitua eikä kaapelia (joillain maaseutualueilla Walloniassa <3 % gigabittipeitosta) point-topic.com. Esimerkiksi Nivellesin alueella (Wallonia) on poikkeuksellisesti noin 79,5 % maaseudun gigabittipeitto – luultavasti kaapelin ansiosta – mutta monilla muilla Wallonian maaseutualueilla ollaan lähes täysin VDSL-yhteyden varassa point-topic.com. Sitä vastoin lähes kaikilla kaupunkialueilla, olipa kyse Brysselistä, Antwerpenistä tai pienemmistä kaupungeista, on ainakin yksi gigabittiyhteys (kaapeli tai kuitu). Kuituyhteyksien osalta kaupunki-maaseutu -ero korostuu: FTTP kattaa yli puolet Brysselin talouksista, mutta vain 7,3 % maaseudun kodeista oli kuidun piirissä kesällä 2023 point-topic.com. Maaseudun asukkaat, joilla ei ole kaapelia/kuitua, tukeutuvat päivitettyihin DSL-yhteyksiin (monilla maaseutulinjoilla toimii VDSL – 84,1 % maaseudun VDSL-peitto point-topic.com – joka usein ylittää 30–50 Mbps). Aidosti syrjäisillä paikoilla voidaan käyttää 4G/5G:tä tai satelliittia laajakaistaan, tosin suorituskyky hieman kärsii.

Havainnollistamiseksi tässä on joitakin peittomittareita (vuoden 2023 puolivälin tiedot):

• DSL: 99,9 % kotitalouksista (maaseudulla 97,4 %) saa käyttöönsä kupari/DSL-yhteyden point-topic.com point-topic.com.
• VDSL: 96,5 % kotitalouksista (maaseudulla 84,1 %) – erittäin laajat VDSL-päivitykset point-topic.com point-topic.com.
• Kaapeli (Docsis 3.1): 95,4 % kotitalouksista (maaseudulla 49,0 %) – melkein kaikki kaupungit ja monet taajamat, mutta vähemmän syrjäisissä kylissä point-topic.com point-topic.com.
• Kuitu (FTTP): 25,0 % kotitalouksista (maaseudulla 7,3 %) – vahva keskittyminen kaupunkeihin, maaseudulla toistaiseksi vähän point-topic.com point-topic.com.
• VHCN (FTTP + Docsis3.1): 96,0 % kotitalouksista (maaseudulla 51,4 %) pääsee gigabittikykyiseen verkkoon point-topic.com point-topic.com.
• Mobiili: 4G ~100 % väestöstä, 5G ~40 % väestöstä vuonna 2023, nousten ~75 %:iin vuonna 2024 point-topic.com finance.yahoo.com (ensin painotus kaupungeissa ja vilkkaasti liikennöidyillä alueilla).

Tällaiset luvut nostavat Belgian Euroopan kärkikastiin laajan kattavuuden osalta, paitsi puhtaassa kuidussa, jossa maa oli jäljessä. Belgian kaupunki–maaseutu-digikuilu on suppeampi kuin monissa maissa (maaseudun 30 Mbps:n kattavuus 93,6 % vs. EU:n keskiarvo ~79 % point-topic.com). Ero gigabittinopeuksien saatavuudessa on kuitenkin merkittävä – maatalossa maaseudulla voi jäädä 50 Mbps:n DSL:ään, kun taas kaupunkilainen saa käyttöönsä 1 Gbps:n kaapeli- tai kuituyhteyden. Hallitus on tunnistanut ongelman ja ryhtynyt toimiin erojen kuromiseksi umpeen. Liittovaltion elpymissuunnitelmassa osoitettiin 41 miljoonaa euroa nopean internetin laajentamiseen niin kutsuttuihin ”valkoisiin vyöhykkeisiin” (alipalvellut maaseutualueet) tulevina vuosina digital-strategy.ec.europa.eu. Walloniassa alueviranomaiset sijoittavat yli 70 miljoonaa euroa yrityspuistojen ja koulujen liittämiseksi kuituun, jotta maaseudun talouskeskukset eivät jää kehityksestä jälkeen digital-strategy.ec.europa.eu. Belgian itäisen, saksankielisen yhteisön pienet kylät ovat puolestaan saaneet 19,5 miljoonaa euroa FTTH-ratkaisujen rakentamiseen digital-strategy.ec.europa.eu. Lisäksi sääntelyviranomainen BIPT ylläpitää kartoitusjärjestelmää, joka paikantaa laajakaistapalvelujen saatavuuden osoitteittain, tunnistaa jäljellä olevat valkoiset vyöhykkeet ja ohjaa julkisia investointeja digital-strategy.ec.europa.eu. Nämä toimet sekä kaupallisten kuitu- ja 5G-hankkeiden eteneminen parantavat maaseutuyhteyksiä tasaisesti. Vuoteen 2025 mennessä monet aiemmin huonosti palvellut alueet kokevat päivityksiä – joko kuitukaapelia vedetään reuna-alueille tai väliaikaisesti 5G:n kiinteä langaton verkko tarjoaa vaihtoehdon reportlinker.com. Yhteenvetona: Belgian kaupungeissa nopea internet on jo lähes kaikkien ulottuvilla, ja vaikka maaseutu jää vielä jälkeen nopeimmista tekniikoista, ero kaventuu nopeasti. Päätöksentekijöiden selkeä tavoitteena on taata “100 Mbps, joka on päivitettävissä 1 Gbps:iin kaikille kotitalouksille” (EU:n Gigabit Society 2025 -tavoite), vaikka Belgia oli aluksi pienellä todennäköisyydellä saavuttaa täysi kattavuus vuonna 2025 myöhäisen kuitupanostuksen vuoksi table.media table.media. Vuoteen 2030 mennessä näkymät ovat paljon valoisammat, ja yleinen gigabittiyhteys siintää näköpiirissä kuidun, kaapelin ja 5G:n yhdistelmällä.

Internetyhteyden nopeus, viive (latenssi) ja palvelun laatu

Belgian internetpalvelut kuuluvat Euroopan tehokkaimpiin suuren kaapelilaajuuden ja kasvavan kuitupeiton ansiosta. Maan keskinopudet ovat jatkuvasti korkeita. Vuoden 2023 alussa kiinteän laajakaistan mediaanilatausnopeus oli noin 86,7 Mbps datareportal.com (n. +12 % kasvu edellisvuodesta), ja loppuvuoteen 2024 mennessä mediaanin arvioidaan ylittäneen jo sadan megabitin rajan. Mobiilipuolella latausnopeuden mediaani oli 56 Mbps 4G/5G-yhteyden käyttäjillä vuoden 2023 alussa datareportal.com, ja sekin nousi vuosi vuodelta. Medianit sisältävät kaikki tekniikat (myös hitaammat DSL-liittymät), joten kaapeli- ja kuitukäyttäjät pääsevät useimmiten merkittävästi korkeampiin nopeuksiin. Belgian nopeimmat yhteydet ovatkin kansainvälisesti huipputasoa: Proximus tarjoaa kuituasiakkaille jopa 8,5 Gbps tietyillä alueilla proximus.be, ja sekä Proximus että Telenetin huipputasot ovat kuluttajapuolella ~1 Gbps.

Verkkojen suorituskykyraporteissa Belgia menestyy hyvin. Ooklan Speedtest Intelligence -tulosten mukaan vuoden 2024 loppupuoliskolla Proximus Fiber oli nopein kiinteä operaattori: mediaanilataus ~302 Mbps, lähetys ~178 Mbps ja erinomainen matala viive 9 ms ookla.com. Seuraavaksi nopeimpia olivat kaapelioperaattorit (Telenet ~176 Mbps, VOO ~167 Mbps mediaanilataus) ookla.com – osoittaa, että moni asiakas käyttää vielä keskitasoisia liittymiä, vaikka verkko taipuu 1 Gbps:iin asti. Kuitu- ja kaapeliyhteyksissä viive on tyypillisesti alhainen (yleensä 5–20 ms), joka sopii pelaamiseen ja VoIP-käyttöön. DSL-käyttäjillä viive on korkeampi (20–40 ms+) ja nopeudet rajallisia, mutta heidän määränsä vähenee jatkuvasti. Mobiilissa Proximus oli kärjessä mediannopeudella ~101 Mbps (4G/5G) vuoden 2024 lopussa ookla.com ookla.com, toisena Orange (~81 Mbps) ja Telenet/Base (~73 Mbps). Nopeudet osoittavat, että 4G+ on laajalle levinnyt ja 5G yleistymässä. Myös mobiiliviive on parantunut: Proximus ylsi matalimpaan (4G/5G) viiveeseen, vain 39 ms ookla.com. 5G:n laajentuessa mobiiliviiveen odotetaan jatkossa laskevan ~20 ms tasolle, mikä hyödyttää reaaliaikasovelluksia.

Palvelun laatu on belgialaisilla operaattoreilla hyvä. Esimerkiksi Speedtestin yhtenäisyysmittari (näytteistä vähintään 25/3 Mbps) näyttää Proximuksen kuidulle yli 92 % yhtenäisyyttä ookla.com, eli käyttäjät saavat lähes aina ”laajakaistaluokan” yhteyden tai paremman. Videostriimauskokemus on tasainen operaattoreiden välillä; merkittäviä tilastollisia eroja ei havaittu ookla.com – HD/4K-suoratoisto on sujuvaa runsaan kaistan vuoksi. Pelikokemus on Belgian osalta hyvää tasoa: Proximuksen kuidulla tulos oli ~98,8 (asteikolla 0–100 pelaamisen QoE:ssa), markkinan paras ookla.com, mikä kertoo erittäin vähäisestä pätkimisestä ja viiveestä kiinteissä yhteyksissä. Kokonaistyytyväisyys on korkea – Proximuksen kuituasiakkaat antoivat arvosanaksi 3,63/5 (korkein operaattoreista) Speedtestin käyttäjäkyselyssä ookla.com, mikä osoittaa hyvää tyytyväisyyttä.

Yksi huomionarvoinen alue on Belgian riippuvuus kaapelista suurilla nopeuksilla: vaikka kaapeli tarjoaa erinomaisen latausnopeuden (usein 500 Mbps–1 Gbps), sen lähetysnopeudet ovat alhaisempia (esim. 20–50 Mbps DOCSIS 3.1:llä). Tämä epäsymmetrisyys voi vaikuttaa tehokäyttäjiin tai pienyrityksiin, jotka tarvitsevat suurempaa lähetyskaistaa. Valokuitu helpottaa tätä tarjoamalla symmetriset nopeudet (esim. Proximuksen kuidun mediaanilataus ~178 Mbps ookla.com). Kuidun yleistyessä keskivertolähetysnopeudet paranevat. Toinen näkökulma on verkon ruuhkautuminen: kaapeliverkko on jaettu, joten ruuhka-aikoina tietyillä alueilla voi esiintyä hidastumista, mutta Telenet ja VOO ovat pääosin ratkaisseet tämän verkon päivityksillä ja segmentoinnilla. Vektoroinnin laaja käyttö VDSL:ssä on puristanut kuparista korkean suorituskyvyn, mutta kun linjat vanhenevat ja yhä useampi vaatii ultranopeuksia, siirtymä valokuituun on ratkaisevaa laadun säilyttämiseksi.

Kansainvälisesti Belgian internet sijoittuu hyvin nopeusmittauksissa – yleensä 20–30 nopeimman maan joukkoon kiinteässä laajakaistassa ja vastaavasti mobiilissa. Digital Economy & Society Index (DESI) 2022:n mukaan Belgiassa oli 67 % laajakaistaliittymistä ≥100 Mbps, mikä on selvästi EU-keskiarvon yläpuolella en.wikipedia.org, mikä osoittaa nopeiden (lähinnä kaapeli-)liittymien suosion. Myös Ookla totesi, että Starlinkin viive Belgiassa (46 ms) ei ole enää kaukana maanpäällisestä keskiarvosta, kiitos parannusten ookla.com – tämä osoittaa, että huipputeknologiakin löytää paikkansa tässä vaativien käyttäjien markkinassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että belgialaiset internetin käyttäjät nauttivat yleisesti nopeasta ja luotettavasta palvelusta: gigabittivaihtoehdot ovat yleisiä, arjen nopeudet riittävät useimmille dataraskaisiin sovelluksiin, ja viive on riittävän matala reaaliaikaisiin tarpeisiin. Kuidun ja 5G:n laajentuessa odotetaan Belgian vakiinnuttavan asemansa erinomaisen internetin maana entisestään – mahdollisesti muuttaen nykyisen kuituvajeen menestystarinaksi nopeasta digitalisaatiosta.

Hinnoittelu ja liittymämallit

Belgian internetin hinnoittelu on perinteisesti ollut korkeampaa kuin joissakin naapurimaissa, lähinnä markkinoiden keskittymisen vuoksi. Pitkään Proximuksen ja Telenetin duopoli (sekä VOO etelässä) tarkoitti rajallista hintakilpailua, ja laajakaistaliittymät sisälsivät usein TV- tai puhepalveluja. Tästä syystä tyypillinen kuukausihinta rajoittamattomalle nopealle internetille on ollut noin 50–70 €. Esimerkiksi vuonna 2023 Proximuksen erillinen kuituliittymä (500 Mbps alas/100 Mbps ylös) maksoi noin 65 €/kk proximus.com, ja Telenetin 1 Gbps “One Up” -paketti (sis. mobiilin ja TV:n) noin 90 €/kk reddit.com. Keskimääräinen peruspaketin (60 Mbps tai enemmän, rajaton data) hinta oli noin 50 € elinkustannusselvitysten mukaan numbeo.com. Nämä hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin naapurimaissa Ranskassa tai Saksassa, mikä herättää usein kuluttajien turhautumista reddit.com. Aiemmin ainoa helpotus oli halpabrändit tai tarjoukset: Scarlet, Proximuksen edullinen tytäryhtiö, tarjoaa rajatonta internetiä (DSL/VDSL) noin 34 €/kk proximus.com, ja satunnaisesti Proximus/Telenet myöntää alennuksia uusille asiakkaille (esim. 6 kk edullisempaan hintaan). Kiinteän laajakaistan datakatot ovat käytännössä historiaa – kaikki suuret operaattorit tarjoavat rajattoman kiinteän datan (tosin uudessa sosiaalisen hinnan mallissa 150 GB/kk 30 Mbps:llä proximus.com, lisätietoja alempana). Belgialaiset asiakkaat siis maksavat internetistä premium-hinnan, mutta saavat vastineeksi korkeita nopeuksia ja rajoittamatonta käyttöä.

Liittymämallit perustuvat usein pakettiratkaisuihin: hyvin yleinen on kolmoispaketti (internet + TV + lankapuhelin) tai nelospaketti (mukaan mobiililiittymä). Operaattorit kannustavat pakettiin siirtymistä alennuksilla. Esimerkiksi Proximus Flex yhdistää kuituinternetin, digitelevision ja mobiilin, ja 1 Gbps kuitu + mobiilipaketti maksaa noin 84 €/kk (tarjousten jälkeen) reddit.com. Telenetin One -paketit yhdistävät samalla tavalla kaapelilaajakaistan, TV:n ja mobiilin. Belgialaiset sääntelijät ovat kuitenkin huolehtineet siitä, että saatavilla on myös pelkkiä internet-liittymiä – nämä ovat hieman halvempia, mutta silti suhteellisen kalliita.

Vuoden 2024 lopulla nähtiin suuri muutos: DIGI Belgium, uusi tulokas, lanseerasi järkyttävän edulliset hinnat belgialaisittain. DIGI (romanialaisen Digi Communicationsin osa) tarjoaa kuitulaajakaistaa 10 €/kk 500 Mbps, 15 € 1 Gbps ja 20 € 10 Gbps – kaikki rajattomia, symmetrisiä ja asennus maksutta csimagazine.com. Nämä hinnat ovat murto-osa vakiintuneiden toimijoiden hinnoista ja loivat heti uuden vertailukohdan. Haasteena on, että DIGI:n verkko on aivan uusi ja aluksi rajattu (käynnistyy Brysselin osissa vuonna 2024, laajenee asteittain) csimagazine.com. Silti tulijan odotetaan kiristävän kilpailua. Belgialaiset, jotka ovat pitkään kadehtineet Ranskan edullisia laajakaistahintoja, ällistyivät nähdessään 15 €:n gigabitin Belgiassa – asia, jota ei olisi aiemmin uskonut mahdolliseksi. Lisäksi Digi:n mobiilipaketit ovat kilpailijoita tuntuvasti halvempia (esim. 5 € 15 GB dataa csimagazine.com). Vastaavasti odotetaan vakiintuneiden toimijoiden tuovan uusia tarjoushintaisia tuotteita tai halpabrändejä säilyttääkseen asiakkaita Digi:n kattamilla alueilla.

Toinen hinnoittelun uudistus on “sosiaalisen hinnan” internetille lanseeraus. Vuonna 2024 hallitus laajensi sosiaalisen internettariffin saatavuutta auttaakseen pienituloisia ja haavoittuvassa asemassa olevia pääsemään nettiin telecompaper.com. Uusi sosiaalisen hinnan liittymä maksaa 19 €/kk kiinteästä nettiyhteydestä (150 GB dataa vähintään 30 Mbps) proximus.com tai 40 € internet+TV-paketista ombudsmantelecom.be. Proximus, Telenet ja VOO ovat velvoitettuja tarjoamaan näitä alennettuja liittymiä ombudsmantelecom.be. Alussa käyttöaste oli matala (ehkä rajoitetun tietoisuuden tai 150 GB:n katon vuoksi), ja viranomaiset harkitsevat muutoksia telecompaper.com. Joka tapauksessa tämä on merkittävä avaus kohtuuhintaisuuden ja digitaalisen osallisuuden parantamiseksi – jotta hinta ei olisi este perusnettiyhteydelle.

Mobiilissa hintakehitys on ollut hieman kuluttajaystävällisempää. Esimerkki: halvimmat mobiilidatapaketit (1–5 GB) ovat pysyneet noin 15 €/kk reddit.com ja monipaketit sisältävät usein rajattomat puhelut/viestit. Sen sijaan isoilla datamäärillä (esim. rajaton 5G) paketit ovat yhä hinnakkaampia (usein 30–40+ €). Taas Digi:n 14 € rajattomille puheluille/viesteille ja halvat datat voivat laskea hintoja lisää. Vuoteen 2025 mennessä belgialaiset näkevät vihdoin kilpailupohjaista hintakilpailua: Orange Belgian ostaessa VOO:sta tuli entistä vahvempi toimija, joka voi niputtaa mobiilin ja kiinteän kaapelin edullisesti, ja Telenet/BASE oli jo ravistellut mobiilimarkkinaa ryhdyttyään MNO:ksi. Kiinteässä laajakaistassa hinnat ovat silti EU-keskiarvon yläpuolella – tilannetta seuraa tarkasti sääntelyviranomainen BIPT vuosittaisilla kansainvälisillä hintavertailuilla bipt.be. Yleisarvio on, että Belgian laajakaista on laadukasta mutta kallista; toiveena on, että uusi infrastruktuurikilpailu (Digi:n kuitu, Proximuksen ja Orangen mahdollinen kuituyhteistyö jne.) hillitsee hintoja.

Tilausmallien osalta lähes kaikki kiinteän laajakaistan liittymät Belgiassa ovat kiinteähintaisia / rajattomalla datalla (kuukausikohtaiset datakatot ja ylitysmaksut katosivat valtavirrasta noin kymmenen vuotta sitten). Sopimusten kesto on tyypillisesti 1 tai 2 vuotta, mutta sääntelyviranomaiset ovat helpottaneet operaattorin vaihtamista ja kieltäneet automaattiset uusinnat, joten asiakas voi vaihtaa palveluntarjoajaa yhden kuukauden irtisanomisajalla alkuperäisen sopimuskauden jälkeen. Moni asiakas vuokraa operaattorin modeemi/reitittimen (usein sisältyy hintaan). Wi-Fi-hotspotit ja julkiset Wi-Fi-yhteydet ovat osa operaattoreiden lisäpalveluita (esim. Telenet Homespots, Proximus Public Wi-Fi). Toinen trendi on OTT-TV vs perinteinen kaapeli-TV – suoratoiston yleistyessä osa käyttäjistä valitsee pelkän internetin ja luopuu TV-paketista. Operaattorit ovat vastanneet joustavilla paketeilla (esim. “internet + mobiili” ilman TV:tä).

Yhteenvetona, Belgian internet-hinnoittelu vuonna 2025 kuvastaa pitkän kilpailurajoitteisuuden perintöä mutta on nyt käännekohdassa. Vaikka suurin osa maksaa yhä noin 50–70 euroa kuukausittain kotinetistään, uudet erittäin halvat tarjoukset ja säätelyuudistukset ovat laajentaneet valikoimaa sekä edullisessa (sosiaalinen tariffi, Digi) että kalliissa (gigabitin yhteydet edullistuvat) päässä. Kuluttajat hyötyvät näistä kehityksistä ja voivat odottaa enemmän “vastinetta rahalle” lähivuosina – tervetullut muutos maassa, jossa verkkoyhteyksistä on pitkään maksettu ylähintaa.

Markkinapenetraatio ja käyttäjien omaksuminen

Belgia on erittäin verkottunut yhteiskunta, ja internetin käyttö sekä laajakaistan levinneisyys ovat monilla segmenteillä kyllästysasteessa. Vuoden 2023 alussa oli 11,03 miljoonaa internetkäyttäjää, eli internetin penetraatio oli 94,5 % väestöstä datareportal.com. Vuonna 2025 yksilökohtaista internetin käyttöä arvioidaan olevan noin 95 % – käytännössä lähes jokainen aikuinen Belgiassa käyttää internetiä jollain tavalla. Tämä on yli EU:n keskiarvon ja sijoittaa Belgian internetkäytön kärkijoukkoon EU:ssa en.wikipedia.org. Loppupopulaatio koostuu lähinnä vanhuksista ja tietyistä pienituloisista ryhmistä, joita julkiset inkluusioprojektit pyrkivät auttamaan (esim. digiosaamiskoulutuksen ja kohtuuhintaisen pääsyn keinoin).

Kotitalouksien liittymien osalta noin 94–95 % belgialaisista kotitalouksista on internetliittymä statista.com. Tämä on noussut noin 90 prosentista kymmenen vuoden takaa nykyiseen keskitason 90 prosenttiin, ja suomalausta on enää pieni vähemmistö (usein yksin asuvia senioreita) vailla kotinettiä. Statbelin tutkimuksen mukaan vuodelta 2023 94,8 % lähiökotitalouksista oli verkkoyhteys statista.com, eli hajonta on vähäistä asuinalueen mukaan. Käytännössä lähes 100 % yrityksistä Belgiassa käyttää internetiä, ja jopa yli 97 % pienyrityksistä käyttää laajakaistaa (harvat ilman ovat erittäin pieniä tai erityistapauksia). Laajakaista nähdään yrityksissä välttämättömänä infrastruktuurina – aina liikkeistä, joissa maksut hoidetaan netin välityksellä, suuriin monigigabittiyhteyksiä käyttäviin toimijoihin. Monet yritykset valitsevat korkeammat palvelutasot (kuitu- tai omistetut linjat) varmistaakseen luotettavuuden.

Katsottaessa laajakaistaliittymämääriä, Belgiassa oli noin 5,32 miljoonaa kiinteän laajakaistan liittymää vuonna 2024 reportlinker.com. Kotitalouksia on noin 4,8 miljoonaa, mikä viittaa siihen, että liittymätiheys on noin 1,1 liittymää/kotitalous (osa liittymistä yrityksillä ja useammalla liittymällä samassa kotitaloudessa). Kiinteän laajakaistan penetraatio on 43,7 liittymää 100 henkilöä kohden en.wikipedia.org (World Bank 2023 -dataa), mikä on Euroopan korkeimpia ja kertoo, kuinka tavanomaista laajakaista on kodeissa. Liittymätyyppi on muuttunut: kaapeli ja kuitu kasvavat, DSL vähitellen laskee. Vuonna 2022 67 % kiinteän laajakaistan liittymistä oli vähintään 100 Mbps nopeudella en.wikipedia.org, mikä osoittaa nopeiden liittymien vahvaa omaksumista. Vuonna 2025 osuus on todennäköisesti vieläkin korkeampi, kun yhä useampi kaapelikäyttäjä vaihtaa gigabitteihin ja kuituliittymien määrä nousee.

Mobiililaajakaistan käyttö on myös laajalle levinnyttä. Vuonna 2023 Belgiassa oli 11,28 miljoonaa mobiililiittymää (97 % väestöstä) datareportal.com, eli monella on useampi SIM (esim. työ- ja yksityispuhelin). Älypuhelinpenetraatio on korkea (noin 80–85 % väestöstä käyttää älypuhelinta). Mobiiliverkkointernetin leviämisaste (ihmiset, jotka käyttävät mobiilidataa) nousi ~90 prosenttiin jo vuoteen 2021 mennessä en.wikipedia.org ja kasvaa edelleen, kun myöhäisherännäisetkin (kuten osa vanhuksista) hankkivat älypuhelimia. Yhä useampi belgialainen käyttää mobiilinettiä arjen asioihin liikkeellä ollessa, mutta raskaat toiminnot hoidetaan edelleen enimmäkseen kodin WLANin kautta. Mielenkiintoinen tilasto: sosiaalisen median käyttö kattoi 80,9 % koko väestöstä vuonna 2023 datareportal.com, mikä heijastaa laajaa verkkonäkyvyyttä ja myös laajan internetin saatavuutta.

On myös kiinnostavaa tarkastella omaksumista segmenteittäin: nuoremmat belgialaiset (alle 55 v) käyttävät lähes universaalisti internetiä (98–99 %), mutta seniorikansalaisten (65+) keskuudessa käyttöaste on alempi (tosin nousussa, nyt noin 70–80 %). Hallitus ja kansalaisjärjestöt pyrkivät digiosaamista tukevilla ohjelmilla lisäämään etenkin ikäihmisten ja heikommassa asemassa olevien digitaitoja. Wikipedia-otteen mukaan Belgian digiosaamistasot ovat EU:n keskimääräisiä, 54 %:lla on vähintään perustason digitaidot en.wikipedia.org – eli parantamisen varaa edelleen, vaikka pääsy onkin laajaa.

Kotitaloudet vs yritykset: Kotirintamalla monihenkiset taloudet ylläpitävät internetliittymän lähes poikkeuksetta, koska työn, opiskelun ja viihteen riippuvuus siitä on voimakasta. Kotitalousasiakkaiden tilaamat tietoliikenneyhteyksien nopeudet ovat nousseet (operaattorit ovat karsineet hitaita peruspaketteja tai päivittäneet niitä automaattisesti – esimerkiksi Scarlet nosti perusnopeuden 50 Mbps:iin 34 eurolla ilman hinnankorotusta proximus.com). Yrityksissä, etenkin PK-yrityksissä, Belgian laadukkaat verkot ovat mahdollistaneet lähes 100 % käyttöasteen: käytännössä kaikissa yrityksissä käytetään pilvipalveluita, VoIP-puhelimia jne., jotka edellyttävät verkkoyhteyksiä. COVID-19-epidemia korosti myös tarvetta luotettavalle netille – vuonna 2025 etätyö on edelleen yleistä ja kotitaloudet varmistavat usein riittävän kaistan (useat nostavat liittymänsä nopeampaan, jos perheessä on samanaikaisia videokokouksia).

Eräs kiinnostava mittari on laajakaistatiheys kotitalouksittain. Kun mukaan lasketaan sekä kiinteä että mobiili, jokaisella kotitaloudella on käytännössä vähintään yksi internetyhteys. Kiinteä kotitalouslaajakaista on keskitason 90-prosenttia. Ne, joilla ei ole kiinteää, käyttävät usein mobiilia (jotkut nuoret yksinasujat tyytyvät pelkkään 4G/5G-mobiilidataliittymään jos se riittää). Kuitenkin rajattoman mobiilidatan liittymät ovat kalliita, joten pelkän mobiilinetin käyttäviä kotitalouksia on yhä harvassa (~5 % tai alle).

Yhteenvetona Belgian omaksumisasteet ovat erittäin korkeita: noin 95 % kotitalouksista on verkossa, 93–94 % yksilöistä käyttää internetiä säännöllisesti en.wikipedia.org ja suuri osa on nopeammilla yhteyksillä. Pieni digitaalinen kuilu liittyy enemmän palvelutasoon (kuitu vs DSL, jne.) kuin pääsyn puutteeseen. Jatkuvan investoinnin ja laskevien hintojen ansiosta myös jäljellä olevat ulkopuoliset (usein taloudellisen saavutettavuuden tai osaamispuutteen vuoksi) ovat vähitellen pääsemässä mukaan. Vuonna 2025 Belgia on käytännössä täysin verkottunut yhteiskunta, mikä sopii maan maineeseen laajakaistan varhaisena omaksujana (Belgia oli ensimmäisiä maita Euroopassa, joissa otettiin kaapeli-internet ja DSL käyttöön jo 1990-luvun lopussa). Tulevaisuuden haaste ei ole enää perusliittymien hankinta, vaan kaikkien päivittäminen seuraavan sukupolven teknologioihin ja sen varmistaminen, ettei kukaan jää kehnosta yhteydestä jälkeen.

Keskeiset internet-liittymien palveluntarjoajat (ISP:t)

Belgian internet-markkinat koostuvat muutamasta päätoimijasta, joilla jokaisella on oma infrastruktuurinsa, sekä muutamista kymmenistä erikoistuneista tai virtuaalioperaattoreista. Alla ovat keskeisimmät internetoperaattorit ja -toimijat:

• Proximus (Belgacom) – Pääasiallinen teleoperaattori. Proximus hallinnoi kansallista kuparipuhelinverkkoa ja johtaa kuituverkon rakentamista. Se tarjoaa DSL/VDSL- ja FTTH-laajakaistaa sekä on mobiilioperaattori (Proximus on myös suurin mobiilioperaattori). Proximuksella on laajin kiinteä kattavuus (jokaisessa puhelinlinjan ulottuvilla) ja noin 45 % markkinaosuus laajakaistassa. Se tarjoaa yhdistelmäpalveluja (internet, digiboksi-TV, lankapuhelin, mobiili) Proximus-tuotemerkillä ja omistaa myös Scarletin, budjetti-ISP:n. Proximuksen kuituverkko on avoin eli muut palveluntarjoajat voivat käyttää sitä tukkupalveluna (regulaattori on määrännyt kuidun paikallisverkon avaamisen bipt.be kuten DSL:n aikanaan). Vuonna 2024 Proximus sai palkintoja Belgian nopeimmasta kiinteästä verkosta (kuituyhteys) ookla.com. Yhtiön omistaa osittain valtio ja se on yhä dominoiva.
• Telenet – Kaapelioperaattorien ykkönen Flanderissa. Telenet ylläpitää laajamittaista HFC-kaapeliverkkoa kattaen Flanderin (sekä osia Brysselistä ja vähän Valloniasta). Se tarjoaa kaapelilaajakaistaa (jopa 1 Gbps), digiboksi-TV:tä sekä nykyisin mobiilipalveluja (Telenet osti BASE:n 2016 ja muuttui konvergentiksi operaattoriksi). Telenet kuuluu Liberty Globalille, joka 2023 sai yhtiön täysin omistukseensa lunastamalla loputkin osakkeet budde.com.au budde.com.au. Telenetillä on noin 30 % markkinaosuus laajakaistassa. Sen asema on vahvin Flanderissa, jossa se kilpaili tasapäisesti Proximuksen (DSL) kanssa – tätä kaapeli–telco-infrastruktuuripohjaista kilpailua pidetään syynä Belgian korkeaan laajakaistan yleistymiseen budde.com.au. Telenetin infrastruktuuria käyttävät myös jotkut kolmannen osapuolen palveluntarjoajat (esim. Orange sai myydä nettiä Telenetin verkossa). NetCo-yhteisyrityksen (Wyre) myötä Telenet aikoo pitkällä aikavälillä siirtyä kohti kuitua. Telenetin brändi on Flanderissa erittäin vahva ja usein mielletään laadukkaaksi (se sijoittuu suorituskyvyssä säännöllisesti hyvin, heti kuidun jälkeen).
• Orange Belgium – Mobiilioperaattorista konvergentiksi toimijaksi. Orange (entinen Mobistar) on Belgian kakkosmobiilioperaattori. Alkujaan ilman omaa kiinteää verkkoa Orange lanseerasi “Orange Love” -laajakaista/TV-palvelut vuokraamalla kapasiteettia kaapeliverkoista (säädelty tukkutason kaapeliliikenne). Vuosina 2021–2023 Orange teki strategisen harppauksen ostamalla 75 % osuuden VOO:sta, Vallonian ja osin Brysselin kaapelioperaattorista brusselstimes.com. Tämä kauppa (saatettiin päätökseen 2023) toi Orangen hallintaan kiinteän HFC-verkon, joka kattaa noin 1,8 miljoonaa kotia Valloniassa/Brysselissä. Orange myy nyt laajakaistaa VOO:n verkossa (ja yhä Telenetin verkossa Flanderissa, kunnes kuitu laajenee sinne). VOO:n avulla Orangen laajakaistan markkinaosuus kasvoi ja siitä tuli valtakunnallinen konvergentti toimija Proximuksen ja Telenetin rinnalle. Orangeen odotetaan investointeja VOO:n verkon kehittämiseen (mahdollisesti DOCSIS 4.0:aan tai kuituun), jotta se pysyy kilpailukykyisenä. Matkapuolella Orange Belgiumilla on vahva 4G-verkko ja 2022 aloitettu 5G. Proximuksen kanssa sillä on RAN-sharing-kumppanuus nimeltä MWingz, jonka tavoitteena on nopeuttaa 5G:n käyttöönottoa ja kustannustehokasta peittoa proximus.com. Orangen rooli on ollut keskeinen kilpailun lisääjänä, erityisesti hinnoittelussa (se asemoitui usein hieman Proximusta/Telenetiä edullisemmaksi samantapaisissa paketeissa).
• VOO – Kaapelioperaattori Valloniassa. VOO on muodostettu kaapelioperaattorien fuusiolla Ranskan kielialueilla (omistajia Nethys/Enodia sekä Brutélé). Se tarjoaa kaapelilaajakaistaa (jopa 1 Gbps uusimmilla päivityksillä) ja maksu-TV:tä, päämarkkina-alueenaan Vallonia ja osin Bryssel. VOO:lla on ollut noin 0,5 miljoonaa laajakaista-asiakasta. Orangen ostettua VOO:n, se on käytännössä Orangen kattoorganisaation alaisuudessa ja VOO-brändin tulevaisuus on avoin (Orange saattaa brändätä palvelut uudestaan, mutta 2024 VOO toimii yhä omalla nimellään). VOO:n verkko kattaa tällä hetkellä noin 90 % Vallonian kotitalouksista (Valloniassa kaapelikattavuus on matalampi kuin Flanderissa, mutta VOO on kaikissa isoissa kaupungeissa). Mielenkiintoinen yksityiskohta: ennen yrityskauppaa VOO ja Telenet eivät kilpailleet, mutta nyt Orangen (VOO:n) ja Telenetin välillä on suora kilpailu niillä alueilla, joilla molemmilla on verkko (esim. Brysselin laitamat).
• Digi Belgium / Citymesh – Uusi tulokas. Digi Belgium on Romanian Digi Communicationsin ja belgialaisen Citymeshin yhteistyöyritys. Vuoden 2022 taajuushuutokaupassa tämä konsortio sai taajuuksia ja nousi Belgian neljänneksi mobiilioperaattoriksi budde.com.au. Valmistelujen jälkeen Digi lanseerasi kuluttajapalvelut loppuvuodesta 2024. Erikoista on, että Digi ei ole vain mobiilissa – se aloitti myös oman kuituverkon rakentamisen (aluksi Brysselissä) csimagazine.com. Citymeshillä on kokemusta yritysverkkojen toteuttamisesta ja yksityisistä 4G-verkoista, ja Digin pääomalla sekä osaamisella (Romanian markkinoilla Digi tunnetaan erittäin halvoista hinnoista) ne tuovat nyt uutta kilpailua Belgiaan. Digin vaikutus: se tarjoaa Belgian halvimmat mobiili- ja kuituliittymät csimagazine.com. Digin kuituverkko on tällä hetkellä pieni (joitakin Brysselin kuntia, tavoitteena 2 miljoonaa kotitaloutta viidessä vuodessa csimagazine.com), ja mobiilissa niiden täytyy rakentaa verkkoa (todennäköisesti alkuun roaming-sopimus jonkin muun verkon kanssa). Citymesh jatkaa yritysasiakkaiden (esim. drooniliikenteen, teollisen IoT:n ja offshore-tuulipuistojen) yhteyksien tarjoajana. Kuluttajille Digi on brändi, jota kannattaa seurata – jos se kasvaa, markkinatilanne voi muuttua kolmen suuren valtakamppailusta neljän kilpailijan kentäksi.
• Muut ISP:t ja MVNO:t: Suurten nimien ohella on pienempiä toimijoita. EDPnet on itsenäinen ISP, joka tarjoaa DSL:ää ja kuitua (missä saatavilla) Proximuksen verkoissa hieman halvemmalla; se selvisi lähes konkurssista 2022 (Proximus tuli taloudellisesti avuksi, jotta ei menettäisi tukkukäyttäjää). Mobile Vikings on MVNO (virtuaalioperaattori), joka tunnetaan nuorisolle suunnatuista mobiililiittymistä; Proximus osti Mobile Vikingsin 2021, mutta brändi elää vielä itsenäisenä. Mukana on myös joitakin alueellisia kuituhankkeita (esim. Fastfiber tai paikallisia yrityspuiston kuituja), mutta näiden kattavuus jää pieneksi. Telekomregulaattori on varmistanut, että vaihtoehtoiset operaattorit voivat päästä verkkoihin – esim. tukku pääsy kuidulle ja kaapelille –, joten jälleenmyyjiäkin (kuten Nextel tai Destiny yritysasiakkaissa) on olemassa. Vähittäismyynnissä kuitenkin noin 95 % laajakaista-asiakkaista on Proximuksen, Telenetin/VOO/Orangen tai Scarletin kautta. Myös mobiilissa Proximus, Orange ja Telenet/Base kattavat suurimman osan, MVNO:t hallitsevat lähinnä pieniä markkinasegmenttejä.

Yhteenvetona Proximus, Telenet ja Orange/VOO ovat kattavimmat kiinteän verkon operaattorit Belgiassa, kun taas Proximus, Orange, Telenet/Base ja Digi ovat mobiilitoimijoita. Kilpailu oli perinteisesti infrastruktuuripohjaista (teleoperaattori vs kaapeli). Nyt konsolidaation (Orange+VOO) ja uuden tulokkaan (Digi) myötä markkina on muuttumassa. Jokaisella suurella toimijalla on oma roolinsa: Proximus kiihdyttää kuitua, Telenet hyödyntää kaapelia ja tähtää pitkässä juoksussa kuituun, Orange yhdistää VOO:n kilpaillakseen tasaveroisesti ja Digi/Citymesh tuo uutta kilpailudynamiikkaa. Kuluttajille se merkitsee enemmän valinnanvaraa ja toivottavasti parempaa vastinetta, ja Belgialle kokonaisuutena nopeampaa siirtymistä koko maan kattaviin huippunopeisiin verkkoihin.

Hallinnon aloitteet ja laajakaistastrategia

Belgian hallitus (sekä liittovaltion että alueellisella tasolla) on ollut aktiivinen digitaalisen yhteyden ja osallisuuden edistämisessä, linjaten tavoitteensa EU:n laajakaistapäämäärien kanssa. Kulmakivi on ”Digital Belgium” -suunnitelma ja siihen liittyvät strategiat (esim. Digital Wallonia), jotka asettavat tavoitteet laajakaista- ja 5G-verkon laajentamiselle. Alla on keskeisiä aloitteita ja politiikkoja, jotka muovaavat internetin saatavuutta:

• Kansallinen laajakaistasuunnitelma & tavoitteet: Belgia noudattaa EU:n Gigabit-yhteiskunnan tavoitteita (100 Mbps, joka nostettavissa 1 Gbps:iin kaikille vuoteen 2025 mennessä ja gigabitti kaikille vuoteen 2030 mennessä). Hallituksen laajakaistasuunnitelma (jota usein kutsutaan nimellä “Breedbandplan”) koordinoi pyrkimyksiä näiden päämäärien saavuttamiseksi digital-strategy.ec.europa.eu. Vaikka suurimman osan infrastruktuurista rakentavat yksityiset toimijat, valtio asettaa kehykset ja puuttuu tilanteisiin, joissa markkinat epäonnistuvat. Belgian liittovaltion viranomaiset, BIPT:n ja Broadband Competence Officen kautta, arvioivat säännöllisesti kattavuutta ja tunnistavat ”valkoiset alueet”, joilla nopea internet puuttuu digital-strategy.ec.europa.eu. Näitä karttoja on käytetty julkisten investointien, kuten aiemmin mainitun 41 miljoonan euron maaseudun laajakaistaan, ohjauksessa.
• Tukiaiset maaseudun laajakaistalle: Belgia osoitti huomattavaa pääomaa EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta maaseudun yhteyksien parantamiseen. Liittovaltion hallituksen 41 miljoonan euron investointi (tulevina vuosina) rahoittaa valokuitu- tai huippunopeiden langattomien yhteyksien käyttöönottoa alueilla, joilla operaattoreiden ei taloudellisesti kannata investoida (esim. hyvin harvaan asutut kylät) digital-strategy.ec.europa.eu. Tämä tehdään usein tarjouskilpailujen tai yhteistyökumppanuuksien kautta, jotta nämä alueet eivät jää jälkeen. Myös alueet täydentävät tätä: Flanderi, joka on tiheästi kaapeloitu, omaa vähän valkoisia alueita, mutta Wallonia on tunnistanut maaseutukuntia päivitysten kohteiksi. Saksankielinen yhteisö Itä-Belgiassa sai 19,5 miljoonaa euroa FTTH-verkon rakentamiseen pienissä kaupungeissa ja valkoisilla alueilla digital-strategy.ec.europa.eu. Tämä on huomionarvoista julkinen-yksityinen-hanke (Proximus perusti “Glasfaser Ostbelgien” -yhteisyrityksen toteutusta varten proximus.com). Nämä toimet nostavat asteittain maaseudun ultranopean kattavuuden yli nykyisen 51 prosentin.
• 5G:n käyttöönoton edistäminen: Belgian 5G-lanseerausta viivästyttivät osittain tiukat alueelliset säteilynormit (Brysselissä oli hyvin matalat päästörajat, jotka käytännössä estivät täyden 4G/5G-tehon). Hallitus harmonisoi ja kevensi normeja. Vuoteen 2021–2022 mennessä kaikki kolme aluetta (Flanderi, Wallonia, Bryssel) sopivat EMF-säteilyrajojen kasvattamisesta niin, että 5G-antennit ovat mahdollisia sääntöjä rikkomatta digital-strategy.ec.europa.eu. Tämä oli ratkaisevaa 5G:lle tiheissä keskuksissa kuten Brysselissä. Spektrihuutokaupassa kesäkuussa 2022 vapautettiin uusia taajuuksia (700 MHz, 3600 MHz, 1400 MHz) 5G:lle, myös uudelle tulokkaalle (Citymesh/Digi) budde.com.au. Hallitus myös painotti 5G:n laajentamista liikenneväylille – EU:ssa prioriteetti (katkeamaton 5G pääteillä ja rautateillä vuoteen 2025 mennessä). Vaikka operaattorit hoitavat toteutuksen, Belgian strategia sisältää lupa-asioiden sujuvoittamisen antennipisteille sekä mahdollisesti julkisen infrastruktuurin (esim. katuvalot) käytön piensolujen sijoittamiseen. Kansallinen 5G-työryhmä perustettiin koordinoimaan esimerkiksi kansanterveydellistä viestintää (kansalaisten huolien lieventämiseksi). Näiden sääntelyesteiden ratkaisu on vienyt Belgian ohi aiemmasta 5G-viiveestään — kattavuus on nyt nopeassa kasvussa.
• Sääntely ja kilpailu: Belgian postipalvelujen ja televiestinnän instituutti (BIPT) valvoo kilpailua edistäviä toimenpiteitä. Se velvoitti kaapeliverkon avaamisen kilpailijoille (yksi harvoista maista, jotka toimivat näin), mahdollistaen Orangen tarjoamaan palveluita Telenet/VOO-verkoissa budde.com.au. Lisäksi 2021–2022 voimaan tullut valokuituverkon sääntely velvoittaa Proximuksen (ja sen JV-yhtiöt Fiberklaar/Unifiber) tarjoamaan FTTH-tukkuverkkoyhteyksiä kilpailijoille kohtuullisin hinnoin depp.oecd.org bipt.be. Tavoitteena on estää uusien verkkojen monopolisointi. Belgia on saanut kiitosta tasapainoisesta linjasta — infrastruktuurien kilpailua siellä missä se on kannattavaa, ja sääntelyä sinne missä sitä tarvitaan. Hallitus valvoi myös spektrin yhteiskäyttöjärjestelyjä (esim. MWingz-yhteisyritys Proximuksen ja Orangen välillä 5G-toteutuksessa hyväksyttiin, koska se parantaa tehokkuutta ilman että palvelukilpailu kärsii proximus.com).
• Digitaalisen osallisuuden toimet: Korkea saatavuusaste ei merkitse paljoa, jos ihmisillä ei ole välineitä tai taitoja käyttää internetiä. Belgiassa on useita osallisuusohjelmia:
  • Sosiaalinen internettariffi (kuten aiemmin käsitelty, 19 €/kk -liittymä) lanseerattiin vuonna 2024 tekemään laajakaistasta edullista pienituloisille kotitalouksille proximus.com. Hallitus laajensi tämän tariffin kelpoisuusehtoja (esim. tiettyjä sosiaalietuuksia saaviin), mikä kaksinkertaisti suunnilleen hakuun oikeutettujen perheiden määrän telecompaper.com. Tarjouksen houkuttelevuutta arvioidaan jatkuvasti (esim. datakatto voidaan säätää käyttöön kannustamiseksi telecompaper.com).
  • Tietokone- ja laiteavustukset: Jotkut alueelliset ohjelmat tarjoavat alennettuja tietokoneita tai tabletteja opiskelijoille ja heikossa asemassa oleville ryhmille. Esimerkiksi Digital Wallonia on toteuttanut hankkeita kannettavien tietokoneiden kunnostamiseksi vähävaraisten opiskelijoiden käyttöön.
  • Digitaalinen lukutaito ja taidot: Hankkeet kuten BeCentral (digitaalicampus Brysselin päärautatieasemalla) ja muut koulutukset saavat tukea. Raporttien mukaan yli 425 000 opiskelijaa on koulutettu digitaalisissa taidoissa vuodesta 2017 lähtien näiden hankkeiden kautta en.wikipedia.org. Hallitus tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja kirjastojen kanssa tarjotakseen perustason ICT-koulutusta senioreille, maahanmuuttajille jne., jotta nämä voivat käyttää sähköisiä palveluita ja internetiä turvallisesti.
  • Julkinen Wi-Fi ja yhteisöpääsy: EU:n WiFi4EU-ohjelman puitteissa kymmenet Belgian kunnat asensivat ilmaisia Wi-Fi-tukiasemia julkisille paikoille. Myös jotkin kaupungit (esim. Gent, Charleroi) ylläpitävät ilmaista Wi-Fiä keskustassa. Tämä varmistaa, että myös ilman omaa liittymää voi käyttää esimerkiksi työnhakupalveluita tai julkisia sähköisiä palveluita julkisissa tiloissa.
• Laajakaistainfrastruktuurin koordinointi: Koska Belgia on liittovaltio, koordinointi on tärkeää. On perustettu portaaleja, kuten KLIP (Flanderi) ja Osiris (Bryssel), jotta infratoimijat voivat koordinoida kaivuutyöt ja valokuiturakentamisen niin, ettei teitä jouduta avaamaan toistuvasti digital-strategy.ec.europa.eu digital-strategy.ec.europa.eu. Tällaisella koordinoinnilla vähennetään rakentamiskustannuksia ja nopeutetaan käyttöönottoa, kun infrastruktuuria jaetaan (esim. televerkot asentavat kuitua yhdessä vesi- tai sähköyhtiön kanssa). Hallitus myös sääti lain olemassa olevien putkien ja tolppien käyttöoikeudesta (heijastaen EU:n laajakaistakustannusten alentamisdirektiiviä), mikä auttaa Proximuksen ja Telenetin kaltaisia toimijoita hyödyntämään viemäriputkia tai jakamaan sähköpylväitä maaseudulla — tämä säästää sekä aikaa että rahaa.
• Seuranta ja tulevaisuuden strategia: Hallitus seuraa kehitystä DESI-indikaattorien ja kansallisten raporttien avulla. Kun huomattiin, että valokuitu laahasi perässä, pääministerin toimisto käynnisti jopa keskustelut siitä, miten “nopeuttaa 5G:tä ja kuitua Belgiassa” vuonna 2023 agoria.be, johon osallistui myös teollisuusjärjestö Agoria. Suosituksiin kuului hallinnollisten esteiden poistaminen ja mahdolliset kannustimet kuidulle harvaan asutuilla alueilla. Vuoteen 2024 mennessä Belgia sijoittui kuudenneksi DESI-indeksissä (Digital Economy and Society Index) vahvuuksiensa ansiosta yhteyksien käytössä, mutta parannettavaa oli edelleen 5G- ja FTTH-peitossa dig.watch. Hallituksen strategiana ei ole rakentaa verkkoja suoraan (koska markkinat nyt investoivat voimakkaasti), vaan mahdollistaa ja täydentää: mahdollistaa tukevalla sääntelyllä ja taajuuspolitiikalla, täydentää kohdistetulla rahoituksella markkina-alueiden ulottumattomissa. Belgian elpymissuunnitelma nostaa digitaalisuuden nimenomaan kärjeksi — tämä tarkoittaa jatkuvaa rahoitusta laajakaistaan, 5G:tä teollisuuteen ja kyberturvallisuuteen.

Yhteenvetona, Belgian viranomaiset ovat aktiivisesti mukana varmistamassa nopean ja luotettavan internetin saatavuutta kaikille kansalaisille. He hyödyntävät useiden politiikkojen sekoitusta – investoinnit, sääntely ja koulutus – maksimoidakseen yksityisen sektorin peittävyyden, mutta puuttuvat tarvittaessa universaalin kattavuuden saavuttamiseksi. Lähestyessä vuotta 2025 nämä aloitteet ovat edesauttaneet Belgiaa ottamaan kiinni kuiturakentamisessa, lanseeraamaan 5G:n koko maahan, pitämään hinnat kurissa ja edistämään digitaalista käyttöönottoa – varmistaen, että Belgia täyttää modernin talouden ja yhteiskunnan yhteystarpeet.

Satelliitti-internet Belgiassa: saatavuus, tarjoajat ja käyttötapaukset

Vaikka Belgian pieni koko ja erinomaiset maa- ja kaapeliverkot tarkoittavat, että satelliitti-internet ei ole valtavirran valinta, sillä on silti tärkeä rooli tietyissä tilanteissa maan kokonaisvaltaisessa yhteyksissä. Tässä esittelemme satelliittilaajakaistan nykytilan Belgiassa:

Saatavuus & Tarjoajat: Kaikki Eurooppaa kattavat suuret kansainväliset satelliitti-internetpalvelut ovat saatavilla Belgiassa. Merkittävin näistä on Starlink (SpaceX:n LEO-satelliittikonstellaatio), joka on ollut toiminnassa Belgiassa vuodesta 2021 lähtien worldpopulationreview.com. Asiakkaat kaikkialla Belgiassa (kunhan taivas näkyy esteettömästi) voivat tilata Starlinkin. Palvelussa ei ole lokalisaatio-ongelmia – se on käytännössä “plug and play” koko maassa. Starlink hallitsee tällä hetkellä satelliitti-internetkeskustelua korkean kapasiteetin ja matalan viiveen ansiosta. Starlinkin lisäksi perinteiset geostationaariset (GEO) satelliittipalveluntarjoajat kattavat Belgian: Viasat (joka osti eurooppalaisen KA-SAT-järjestelmän Eutelsatilta) tarjoaa suunnitelmia noin 50–100 Mbps asti ja SES Astra (ASTRA2Connect/FLYsat-palvelun kautta) suunnilleen 20 Mbps yhteyksiä. Lisäksi on tarjolla Inmarsat/Global Xpress mobiililaajakaistaan. Nämä GEO-palvelut kärsivät kuitenkin yli 600 ms viiveestä, mikä tekee niistä huomattavasti vähemmän houkuttelevia yleiseen internetkäyttöön nyt, kun LEO on vaihtoehto.

Suorituskyky: Starlinkin suorituskyky Belgiassa on varsin vaikuttava – käyttäjät raportoivat usein 100–200 Mbps lataus-nopeuksia ja 15–30 Mbps lähetys-nopeuksia, viiveen ollessa 30–50 ms luokkaa. Tämä näkyy myös mittauksissa: vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä Starlinkin mediaaniviive Länsi-Euroopassa oli pienimpiä juuri Belgiassa (~46 ms) ookla.com, kiitos maan läheisyyden useisiin maa-asemiin ja satelliittien tiheyden yläpuolella. Tällainen viive on vain noin 20 ms enemmän kuin kiinteässä laajakaistassa – valtava parannus vanhaan satelliitti-internetiin verrattuna. Starlinkin nopeudet ovat vaihdelleet konstellaatioiden laajentuessa; keskellä vuotta 2022 raportoitiin hetkellisiä hidastumisia kapasiteettiongelmista johtuen, mutta SpaceX:n monet uudet laukaisut vuoden 2024 lopulla nostivat nopeudet jälleen korkealle ookla.com. Yleisesti Starlinkin käyttäjät Belgiassa voivat suoratoistaa HD/4K-videota, pitää videokonferensseja ja jopa pelata (rentoja) verkkopelejä ilman vakavia ongelmia. Perinteinen satelliitti (Viasat, ym.) kärsii paljon korkeammasta viiveestä (~0,6 s), mikä tekee reaaliaikaisesta käytöstä, kuten videopuheluista tai verkkopelaamisesta, vaikeaa, mutta sallii kyllä selaamisen tai videosisällön katselun puskuroinnin avulla. GEO-satelliitin latausnopeudet voivat olla kohtuullisia (suunnitelmia jopa 50 Mbps asti), mutta korkea viive ja usein tiukat tiedonsiirtorajoitukset (esim. 100 GB/kk) tekevät siitä viimeisenä keinona käytettävän vaihtoehdon.

Hinta: Satelliitti-internet on ollut suhteellisen kallista. Starlink maksaa Belgiassa noin 65 €/kk (tavallinen kotipalvelu, hintaa laskettiin vuonna 2022 monissa Euroopan maissa SpaceX:n pyrkiessä laajentamaan käyttäjäkuntaa). Starlink-paketin (lautanen + reititin) kertakustannus on noin 450–500 €. Liikkuvuusvaihtoehto asuntovaunuille/matkailuautoille on saatavilla suunnilleen samassa tai hieman korkeammassa kuukausihinnassa. Perinteiset tarjoajat kuten Viasat tarjoavat suunnitelmia hinnaltaan noin 70–100 €/kk rajallisine datapaketteineen (lisäksi asennus ja laitevuokra). Näin ollen satelliitti on yleensä kalliimpaa kuin kiinteä laajakaista (missä 50–60 €:lla saa rajattoman kaapelin tai kuidun). Kuitenkin niille, joilla ei ole vaihtoehtoja, satelliittiin ollaan usein valmiita panostamaan. Joissain EU-maissa valtio tukee laitehankintoja satelliittikäyttäjille maaseudulla – Belgiassa laajamittaiselle tukiohjelmalle ei ole ollut tarvetta, koska lähes kaikki alueet kattavat DSL- tai 4G-verkot. Yksittäistapauksissa (kuten syrjäinen maatila) tukea voi saada lääniltä, mutta kyse ei ole laajasta politiikasta.

Käyttötapaukset Belgiassa: Kuka käyttää satelliitti-internetiä hyvin verkottuneessa maassa? Tässä muutama tilanne:

• Syrjäiset maaseutukodit: Vain harva koti Ardenneilla tai muualla syrjässä, jossa DSL on liian hidas ja kaapeli ei ulotu, valitsee Starlinkin eikä tyydy alle 10 Mbps DSL-yhteyteen. Esimerkiksi maaseutuisessa Valloniassa on kohtia, joissa DSL jää 5 Mbps tasolle; Starlink mullistaa yhteydet, vaikka kalliilla hinnalla. Se tuo “oikean laajakaistan” maaseudun taloon.
• Liikkuvat/merelliset käyttäjät: Belgiassa moni reissaa asuntoautoilla tai veneillä (lähellä Pohjanmeren rannikkoa). Starlinkin liikuteltavuus kiinnostaa diginomadeja tai esimerkiksi jahteihin asennettuna. Belgialainen matkailija Euroopassa voi käyttää Starlinkiä off-grid-netin saamiseksi. Samoin Starlink Maritime -palvelua käytetään jo Pohjanmeren aluksilla; Antwerp-Bruggen satama harkitsi Starlinkiä yhteyksiensä parantamiseksi hinaajille ja merialustoille.
• Varayhteys yrityksille: Osa yrityksistä ja viranomaisista tarvitsee redundantin yhteyden (jotta toiminta jatkuu, vaikka kiinteä verkko pettää). Starlink-antenni voi toimia kriittisten paikkojen varalinjana. Koska Starlinkin viive on kohtuullinen, kuituyhteydestä Starlinkiin siirtyminen mahdollistaa vielä VPN:t ja muut – aikaisempiin satelliitteihin verrattuna selkeä etu. Belgian pelastuspalvelut ovat testanneet Starlinkiä kriisitilanteissa, joissa paikallinen infrastruktuuri on alhaalla.
• Tekkiharrastajat: On olemassa harrastajayhteisö, joka hankki Starlinkin koska se on uutta teknologiaa. Belgian korkean tulotason väestössä on varhaisia omaksujia, joita kiinnostaa joustavuus (esim. internet toissijaiseen asuntoon). Keskustelupalstoilla (esim. Redditin r/belgium) osa käyttäjistä siirtyi Starlinkiin kyllästyttyään duopolin hintoihin tai asiakaspalveluun – protestina + uutuuden viehätys. Starlinkin hinta kuitenkin rajoittaa käyttöä tähän marginaaliin.

Sääntely ja tulevaisuuden näkymät: Belgiassa ei ollut suuria sääntelyesteitä Starlinkille; BIPT myönsi luvan nopeasti, eikä merkittäviä vastustuksia ilmennyt (toisin kuin joissakin häiriötä pelkäävissä maissa). Tulevaisuudessa muita LEO-konstellaatioita on tulossa: Amazonin Project Kuiper aikoo aloittaa Euroopassa 2025–26 tienoilla, mikä toisi kilpailua Starlinkille. EU:n oma suunnitteilla oleva suojattu LEO-konstellaatio (IRIS²) voi nousta isompaan rooliin tämän vuosikymmenen lopulla – tosin aluksi valtiolliseen käyttöön. Kuluttajille kilpailun lisääntyminen voi tarkoittaa alempia hintoja tai parempia satelliittipaketteja. Haastetta aiheuttaa se, että kuitu ja 5G kattavat käytännössä kaikki vuoteen 2030 mennessä, jolloin tarve satelliitille kapenee entisestään. Satelliitit voivat kuitenkin integroitua 5G:hen (esim. suoraan päätelaitteeseen tuleva satelliittiyhteys syrjäseuduille tai IoT:lle). Belgia voisi hyödyntää tällaisia ratkaisuja esimerkiksi maatalouden sensoriyhteyksiin maaseudulla tai rajat ylittävien 5G-käytävien tukemiseen.

Yhteenvetona satelliitti-internet Belgiassa on pieni mutta merkittävä palanen yhteyksien kokonaisuudessa – siitä hyötyvät ennen kaikkea ne, joiden ulottuvilla ei muuten ole Belgian erinomaisia maanpäällisiä verkkoja, tai erityisen liikkuvat käyttäjät. Starlinkin ansiosta jopa korkean Fennin maatilalla, missä kuitu ei yllä, voi saada nopeat yhteydet, jotka kilpailevat kaupunkien laajakaistojen kanssa (tosin hintaan). Ajan henki näkyy siinä, ettei kukaan ole täysin offline Belgiassa – ei edes Ardennien metsäkylässä – kunhan taivas on selkeä ja lautanen saa virtaa.

Merkittävät trendit ja kehityskulut 2024–2025 ja tulevaisuus

Vuosien 2024–2025 jakso on dynaaminen Belgian internetin ekosysteemissä, jossa nähdään nopeat infrastruktuuripäivitykset, markkinoiden ravistelu sekä käyttäjien tarpeiden muutos. Tässä merkittävimmät trendit ja niiden tulevaisuusvinkit:

• Kuidun kiihtyminen: Vuosien kuitujäämisen jälkeen Belgiassa ollaan nyt kuitubuumin vaiheessa. Kattavuuden kasvu noin 17 %:sta vuonna 2022 noin 43 %:iin vuoden 2025 alkuun mennessä finance.yahoo.com on dramaattinen. Proximus on vetänyt kuitua jo 2,3 miljoonaan osoitteeseen proximus.be – uusia osoitteita liitetään verkkoon joka 15. sekunti proximus.be. Vuoden 2025 lopussa noin puolet belgialaiskodeista on kuituvalmiita, mikä kääntää asetelmat; kuitu ohittaa käyttöalueessa DSL-verkon. Rakentamista nähdään nyt myös suurten kaupunkien ulkopuolella toiseksi suurimmissa kaupungeissa. Vuoden 2024 Fiberklaarin ostaminen Proximuksen haltuun (EQT:n osuus ostettiin pois) proximus.com saattaa nopeuttaa asennuksia Flanderissa. Näkymä: vuoteen 2030 mennessä kuitu voi kattaa jopa 90 % Belgian kotitalouksista, jos tahti jatkuu (Proximus kumppaneineen pääsee 70 %:iin vuoteen 2028, Telenet/Orangen lisäyksellä). Tämä mahdollistaa myös kuparin (vanhan DSL-verkon) alasajon: Proximus on maininnut 2025–2030 alkavaksi poistolähdöksi kuitualueilla. Samalla kaapeli haastetaan – Telenet joko päivittää kaapelin DOCSIS 4.0 -standardiin (monigigabitti koaksiaalin yli) tai siirtyy FTTH:hon kilpailun takia tietyillä segmenteillä. Kuluttajille lisää kuitua tarkoittaa korkeampia symmetrisiä nopeuksia ja kilpailua suunnitelmissa, kun kaikki toimijat pääsevät käyttämään samaa infraa (esim. Orange voi käyttää Proximuksen kuitua Flanderissa Telenetin kaapelin sijasta).
• 5G:n laajeneminen ja uudet palvelut: Vuoteen 2025 mennessä Belgian 5G-verkot kattavat käytännössä koko maan. Proximus ilmoitti 75 %:n kattavuudesta Q1/2025 finance.yahoo.com; vuoteen 2026 mennessä voidaan odottaa lähes 99 %:n väestökattavuutta, kun viimeiset tukiasemat rakennetaan. Kapasiteetti kasvaa myös – 3,6 GHz kaista (aikaisemmin rajoitettu) käyttöön tulee enemmän antenneja ja aiemmat teholtaan pienet luvat vaihtuvat täysiteho-lisensseihin. 5G mahdollistaa kiinteän langattoman yhteyden (FWA) alueille, jonne kuitu ei vielä ulotu. Esimerkiksi Telenet voi tarjota 5G-FWA:ta maaseudun asiakkaille ennen kuitua, tai Proximus FWA:ta väliaikaratkaisuna valkoisille alueille. Myös 5G standalone (SA) -verkkoja odotetaan vuosille 2024–25, mikä mahdollistaa erittäin alhaiset viiveet ja verkon pilkkomisen (network slicing). Tästä hyötyvät teollisuus (satamat, tehtaat, Antwerpissa ja muualla jo pilotit käynnissä) ja mahdollisesti kuluttajasovellukset kuten pilvipelaaminen, AR/VR. Lisäksi Belgian osallistuminen eurooppalaisiin 5G-käytäviin (liikkuvat ajoneuvot pääväylillä) näkyy – E40 ja muut reitit saavat omia 5G-parannuksiaan.
• Kilpailun ravistelu – ”Digi-ilmiö”: Digi/Citymeshin tulo on ehkä suurin markkinatapahtuma. Palvelu avattiin vuoden 2024 lopulla, ja vaikutus näkyy toden teolla 2025 eteenpäin kattavuuden kasvaessa. Digin ultrahalvat hinnat (esim. 15 € gigabitin kuidusta csimagazine.com) voivat käynnistää hintasodan tai ainakin kohdistettuja alennuksia perinteisiltä operaattoreilta Digin alueilla. Proximus ja Orange/VOO voivat lanseerata paikallisia halpabrändejä tai kampanjoita digin vastaiskuksi. Telenet/Liberty Global saattaa myös muuttaa strategiaansa (Liberty ei yleensä kilpaile hinnalla mutta voi tuoda lisäarvoa muuten). Lisäksi yhdistelmäsopimusten kilpailu kovenee: kaikilla neljällä (Proximus, Telenet, Orange, Digi) on nyt kiinteä ja mobiiliportfolio, joten asiakkaat pyritään sitomaan bundleilla. Proximus julkaisi uusia Flex-bundleja (enemmän sisältöä), Telenet all-in-one-paketteja suoratoistolla, Orange voi ristiinmyydä VOO:ta ja mobiilia, Digi todennäköisesti yhdistää ultraedullisen mobiilin kuidun yhteyteen (he jo tarjoavat 5 € mobiilin – voi olla ilmainen lisä bundleen). Lopputulos hyödyttää kuluttajaa: hinnat putoavat tai paketit paranevat. Toisaalta perinteisten toimijoiden kannattavuus voi heikentyä, mikä pakottaa tehokkuuden kasvattamiseen (verkon yhteistyö, kululeikkaukset, tai pitkässä juoksussa jopa konsolidointi – mutta kolmen suuren fuusio vaatisi raskasta viranomaisvalvontaa).
• Konsolidaatio ja kumppanuudet: Olemme nähneet Orangen ostavan VOOn, Liberty Globalin vievän Telenetin kokonaan omistukseensa ja Proximuksen kumppanuuksia kuitujoint venturesille. Jatkossa voi tulla lisää yhteistyötä: huhuttu ja vahvistettu neuvottelu on Proximuksen ja Orangen kuitukumppanuus maaseudulla telcotitans.com – mahdollisesti resurssit yhdistetään saavuttamaan viimeiset 10–20 % kotitalouksista kuidulla. Tämän seurauksena voi syntyä yhteisyrityksiä tai keskinäisiä tukkusopimuksia. Myös verkkojen modernisoituessa vanhat rajat hälvenevät – esimerkkinä: tulevaisuudessa, jossa kuitu on kaikkialla, “kaapeli vs teleoperaattori” -erottelu katoaa, kun kaikki rakentavat samaa kuitua; tämä voi johtaa myös infrastruktuuuriyritysten yhdistymiseen (esim. Fluviusin NetCo voisi teoriassa joskus yhdistyä Proximuksen kuituyhtiöiden kanssa välttääkseen päällekkäisyyksien rakentamisen). Mobiilipuolella Citymesh ja Digi voivat syventää integraatiota (Citymesh yrityksille, Digi kuluttajille, mutta verkonrakennus yhdessä). Jos Digi epäonnistuu, iso toimija voi ostaa sen muutaman vuoden päästä – spekulaatiota toki, mutta tällä hetkellä he aikovat todella vallata markkinaosuutta.
• Käyttäjätrendejä: Belgian datan käyttö kasvaa yhä vuosittain (kaksinumeroista kasvua). Videon suoratoisto (Netflix, YouTube, Disney+ jne.) hallitsee liikennettä – illan latauspiikissä ISPt raportoivat yli 60 % videon osuutta. Nopeammat yhteydet mahdollistavat saumattoman 4K/8K-suoratoiston, pilvipelaamisen ja isot lataukset (pelipäivitykset, käyttöjärjestelmän päivitykset). Keskimääräinen kiinteän verkon käyttäjä kuluttaa satoja Gt kuukaudessa (ehkä 250–300 Gt, raskaimmat käyttäjät Tt-luokassa), vaikka luvut vaihtelevat. Lähetysverkon ohitus (cord-cutting) on trendi: Telenet ja Proximus raportoivat, että osa asiakkaista valitsee pelkän internetin tai internet+mobiilin ilman perinteistä televisiota. Tämä kannustaa tarjoajia tarjoamaan kevyempiä bundleja tai OTT-TV-vaihtoehtoja (Proximukselta jo itsenäinen TV-sovellus). Etätyö on edelleen suosittua pandemian jälkeen, joten luotettava upload ja alhainen viive (videopuhelut) vaativat edelleen parannusta – siksi Proximus tuplasi monien kuituliittymien uploadit ja kaapeliyhtiötkin harkitsevat verkon päivityksiä. Vuonna 2025 Wi-Fi 6/6E -reitittimet ovat vakiokalusto (Proximuksella Wi-Fi 6 -laatikot, Telenetillä Wi-Fi 6 -podit jne.), jotta kotiverkko tukee giganopeuksia.
• Tulevat teknologiat, näkymät 2025+: Pidemmällä tähtäimellä Belgiassa testataan DOCSIS 4.0 -kaapelitekniikkaa (joka mahdollistaa 5 Gbps+ alas- ja paljon nopeammat ylänopeudet) – Telenet aikoo testata tätä noin 2025–26 ennen kuituverkon laajaa käyttöönottoa. 10 Gbps XGS-PON kuitu on Proximuksella jo uusissa asennuksissa ja jopa 25 G-PON testattiin (maailman ensimmäinen 25 Gbps kuituyhteys demoattiin Antwerpenissä 2021) proximus.com proximus.com. Nopeat yhteydet ovat siis mahdollisia – kyse on, milloin ne tulevat laajasti tarjolle. Erikoistarjouksia 10 Gbps kotikäyttäjille voi tulla (Digi tarjoaa jo 10 Gbps liittymää 20 €:lla, mutta vain harva voi sitä aluksi käyttää) – tämä voi painostaa Proximusta lanseeraamaan oman huippunopean liittymän ainakin tiiviisti asutuilla alueilla. Mobiilissa seuraava askel on 5G Advanced ja 6G (keskustelut 6G:stä jo käynnissä, tähtäimessä 2030-luku). Belgian alkuperäinen varovaisuus 5G:n suhteen voi muuttua innostukseksi; paikalliset yliopistot ja yritykset ovat mukana 6G-tutkimuksessa.
• Haasteet: Positiivisista trendeistä huolimatta haasteita riittää: syrjäseutujen kattaminen siten, ettei kuitu jää 80–90 %:iin vaan todella ulottuu loppuun asti (viimeiset prosentit ovat kalleimpia). Kaapelilaajakaistan hinta – Belgia ei halua pysyä kalliiden maiden maineessa. BIPT:n kansainvälinen hintavertailu 2023 osoitti Belgian olevan vielä usein naapureita kalliimpi monissa profiileissa bipt.be; vuoteen 2025/26 asti toivotaan parannusta kilpailun myötä. Toinen haaste on kyberturvallisuus – kun verkot ovat kriittisiä, Belgia panostaa infrastruktuurin suojaamiseen (esim. “korkean riskin” laitevalmistajat pois 5G-ytimestä). Yksityisyys ja netin avoimuus (net neutrality) ovat jatkossakin valvonnassa (Belgian linja on vahva netin avoimuuden suhteen, eikä suuria rikkeitä ole – kaikilla isoilla palveluntarjoajilla on avoin internet, ainoastaan mobiilissa todellisilla rajattomilla liittymillä voi olla hidastuksia erittäin suuren käytön jälkeen).

Yhteenvetona Belgian internetin näkymät vuonna 2025 ja sen jälkeen ovat erittäin lupaavat. Käsite “laajakaistabuumi” osuu kohdilleen: kuitu buumaa, 5G buumaa ja kilpailukin buumaa staattisten vuosien jälkeen. Vuoden 2025 lopulla Belgia ei todennäköisesti enää ole Euroopan viimeinen kuitumarkkina – maa voi nousta tilastotaulukossa, kun rakentaminen kiihtyy eksponentiaaliseen tahtiin. Käyttäjät saavat enemmän valinnanvaraa: giganopeuksia usealta toimijalta, uusia suunnitelmia ja ehkä kevyemmän laskun, kiitos Digin ja muiden. Vuonna 2030 Belgiassa tavoitteena on lähes kaikkien gigayhteys – oli se sitten kuitu Ardennien kylässä, uusi kaapeli Brysselin tornitalossa tai 5G-maayhteys syrjätilalla. Maa on hyvällä tiellä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, muuttaen Belgian entisestä ”kuituhäntäpäästä digiyhteyksien edelläkävijäksi”. “Yllättävä totuus” on, että Belgian internetin tarina vuonna 2025 on nopean edistyksen ja optimismin tarina – ollaan ehkä myöhässä kuitujuhliin, mutta nyt juostaan sprinttiä kohti gigayhteiskunnan päämäärää table.media – ja tehdään se kilpailulla ja innovaatiolla, mikä lopulta hyödyttää kaikkia Belgian netinkäyttäjiä.

Lähteet: Tämän raportin kokoamisessa on käytetty viimeaikaisia raportteja ja tietoja Belgian laajakaista- ja mobiilisektoreista, mukaan lukien Euroopan komission yhteysraportit point-topic.com point-topic.com, kansalliset tilastot datareportal.com, Speedtestin ja OpenSignalin suorituskykyanalyysit ookla.com ookla.com, uutiset telealan julkaisuista csimagazine.com budde.com.au sekä operaattoreiden ja viranomaisten virallisia tiedotteita proximus.be proximus.com. Näitä on viitattu raportin tekstissä lähteiksi.