Satelliitti-internetin usein kysytyt kysymykset

Satelliitti-internetin johdanto

K: Mitä on satelliitti-internet?
V: Satelliitti-internet on langattoman internetin muoto, jossa yhteys toimitetaan Maan kiertoradalla olevien satelliittien kautta. Toisin kuin kaapeli- tai DSL-yhteydet, joissa data kulkee maanalaisia kaapeleita pitkin, satelliitti-internet välittää tiedot maanpäällisistä asemista avaruudessa kiertäville satelliiteille ja sieltä takaisin käyttäjän vastaanottolautaseen satelliteinternet.com. Tämä tarkoittaa, että voit päästä verkkoon myös alueilla, joissa ei ole maalla toimivaa internetiä. Satelliitti-internet on saatavilla valtakunnallisesti ja monilla syrjäseuduilla, joten se on luotettava tapa maaseudun kotien ja yritysten päästä nettiin (vaikkakin tietyin suorituskykyyn liittyvin kompromissein, joista lisää myöhemmin) satelliteinternet.com.

K: Miten satelliitti-internet toimii?
V: Satelliitti-internet toimii lähettämällä tietoa radioaalloilla sijaintisi ja satelliitin välillä. Prosessi koostuu useista vaiheista toistoverkossa satelliteinternet.com:

1. Laitteesi → modeemi: Kun siirryt nettiin (esim. klikkaat linkkiä tai lähetät sähköpostia), tietokoneesi tai muu laite lähettää pyynnön kodissasi olevalle satelliitti-modeemille/reitittimelle. Modeemi muuntaa digitaalisen tiedon radiosignaaliksi.
2. Modeemi → satelliittilautanen: Modeemi välittää signaalin ulkona olevaan satelliittilautaseen (antenni), joka lähettää signaalin kohti satelliittia.
3. Lautanen → satelliitti: Signaali kulkee noin 35 000 kilometriä ylös satelliittiin avaruudessa (perinteisissä geostationaarisissa satelliiteissa) satelliteinternet.com.
4. Satelliitti → maanpäällinen asema: Satelliitti vastaanottaa signaalisi ja siirtää sen takaisin alas maanpäälliseen asemaan (verkko-operaatiokeskus eli NOC), joka on kytketty internetin runkoverkkoon satelliteinternet.com. Tämä asema toimii vaihtopisteenä satelliitin ja internetin välillä.
5. Internetin vastaus takaisin satelliitin kautta: Maanpäällinen asema lähettää pyytämäsi tiedot (esim. verkkosivu tai video) takaisin satelliitille, joka välittää sen alas kotisi lautaseen. Lautanen lähettää datan modeemille ja lopulta laitteellesi, mikä päättää tiedon kierroksen.

Koko tämä avaruuden ja takaisin kulkeva matka tapahtuu sekunnin murto-osassa, mutta se aiheuttaa silti enemmän viivettä kuin maayhteyksin toimiva internet pitkien etäisyyksien vuoksi.

K: Onko satelliitti-internet saatavilla kaikkialla?
V: Kattavuus on yksi satelliitti-internetin suurimmista eduista. Se tavoittaa käytännössä minkä tahansa paikan Maassa, kunhan taivaalle on esteetön näkymä. Itse asiassa satelliitti on usein ainoa internetvaihtoehto monilla maaseutu- ja syrjäseudulla, koska se ei tarvitse paikallista kaapeli- tai puhelininfrastruktuuria satelliteinternet.com. Signaali tulee avaruudesta, joten jos voit asentaa lautasen suunnattuna satelliittiin, palvelu on yleensä saatavilla. Tarjoajat kuten HughesNet ja Viasat kattavat Yhdysvaltojen mannerrakenteen (ja enemmän), ja uudemmat palvelut kuten Starlink laajentavat kattavuutta maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta äärimmäiset napaseudut tai alueet, joissa on estetty taivasnäkymä, voivat saada rajoitetusti palvelua siihen saakka, kunnes lisää satelliitteja kattaa nekin alueet. Yleisesti ottaen, jos olet sähköverkon tai asutuksen ulkopuolella, satelliitti-internet on käytännössä aina saatavilla, kunhan voit asentaa tarvittavat laitteet.

Palveluntarjoajat ja saatavuus

K: Ketkä ovat suurimmat satelliitti-internetin tarjoajat?
V: Suurimpia kotitalouksille suunnattuja satelliitti-internetin tarjoajia (vuonna 2025) ovat:

• HughesNet: Pitkään toiminut palveluntarjoaja, joka käyttää geostationaarisia satelliitteja. Saatavilla lähes kaikkialla Yhdysvalloissa. HughesNetin liittymät tarjoavat noin 25 Mbps latausnopeudet (ja ~3 Mbps lähetysnopeudet) kaikissa suunnitelmissa rsinc.com. Tunnetaan pienistä datakatoista (esim. 10–50 GB nopeaa tiedonsiirtoa/kk), mutta on usein edullisin vaihtoehto ja toimii hyvin syrjäseuduilla.
• Viasat (aiemmin Exede): Toinen geostationaarinen satelliitti-ISP, joka kattaa suurimman osan alueista. Viasat tarjoaa erilaisia liittymiä latausnopeuksilla noin 12 Mbps:stä jopa noin 100 Mbps:iin joillakin alueilla rsinc.com (lähetysnopeus ~3 Mbps). Datakatot ovat yleensä suurempia kuin HughesNetillä ja saatavilla on myös nopeampia liittymiä, mutta hinnat ovat korkeammat. Viasat on hyvä vaihtoehto, jos tarvitset enemmän nopeutta tai dataa ja olet valmis maksamaan siitä enemmän.
• Starlink: Uusi palvelu SpaceX:ltä, joka käyttää laajaa matalalla maata kiertävää (LEO) satelliittiverkostoa. Starlink tarjoaa huomattavasti nopeammat yhteydet (tyypillisesti 50–200 Mbps lataus, 20–40 Mbps lähetys) rsinc.com ja huomattavasti pienemmän viiveen kuin GEO-tarjoajilla. Tällä hetkellä ei ole tiukkoja datakattoja. Haittoina ovat korkeampi kuukausihinta (110–120$ kotikäytössä) ja laitteiston kertamaksu. Starlinkin kattavuus laajenee jatkuvasti koska uusia satelliitteja laukaistaan; se on ihanteellinen niille, jotka tarvitsevat parempaa suorituskykyä maaseudulla.

(Tulossa pian:) Amazon Project Kuiper – Amazon kehittää omaa satelliitti-internetverkkoaan (Project Kuiper), jonka odotetaan aloittavan palvelut lähitulevaisuudessa satelliteinternet.com. Muita maailmanlaajuisia hankkeita ovat OneWeb (myös LEO-konstellaatio, tällä hetkellä lähinnä yritys- ja mobiilitaustaliityntöihin) sekä alueelliset satelliittipalvelut, mutta kuluttajille suurimmat nimet ovat Starlink, HughesNet ja Viasat.

K: Mikä on Amazon Project Kuiper?
V: Project Kuiper on Amazonin suunnittelema satelliitti-internetverkko, joka pyrkii kilpailemaan Starlinkin kaltaisten kanssa. Se koostuu suuressa laajuudessa 3 236 matalalla kiertävästä satelliitista, jotka tarjoavat maailmanlaajuista laajakaistayhteyttä en.wikipedia.org. Amazonin tavoitteena Kuiperin avulla on tuottaa nopea, vähän viiveinen internet kymmenille miljoonille ihmisille, joilla ei ole luotettavaa laajakaistaa – erityisesti palvelujen ulkopuolella asuville en.wikipedia.org. Hanke sai FCC:n hyväksynnän vuonna 2020 ja Amazon on sitoutunut investoimaan siihen yli 10 miljardia dollaria en.wikipedia.org. Vuoteen 2025 mennessä Amazon on laukaissut useita prototyyppisatelliitteja ja tuotantosatelliittien laukaisu alkaa 2024–2025. Palvelu ei ole vielä toiminnassa, mutta kun tarpeeksi Kuiper-satelliitteja on kiertoradalla, Amazon alkaa tarjota satelliitti-internetpaketteja Starlinkin tyyliin. Lyhyesti: Project Kuiper on tuleva kilpailija satelliitti-internetissä – sitä ei vielä saa, mutta se on tulossa pian markkinoille.

Laitteet ja asennus

K: Mitä laitteita satelliitti-internet vaatii?
V: Satelliitti-internetiä varten tarvitset muutamia keskeisiä laitteita (palveluntarjoaja toimittaa yleensä nämä):

• Satelliittilautanen (antenni): Rakennuksen ulkopuolelle asennettava lautanen, joka suunnataan kohti satelliittia. Yleensä halkaisijaltaan noin 60–90 cm GEO-järjestelmissä (HughesNet/Viasat) tai litteä faasijakoantenni Starlinkillä. Lautanen lähettää ja vastaanottaa signaaleja satelliitilta ja sille on oltava esteetön näkymä taivaalle (ei puita tai esteitä satelliitin suunnassa).
• Satelliittimodeemi: Erityinen modeemi, joka yhdistetään lautaseen (koaksiaalikaapelilla) ja kotisi sisäverkkoon. Modeemi moduloi ja demoduloi satelliittisignaalin käytettäväksi internetdataksi. Modeemi on sidottu palveluntarjoajan verkkoon (on käytettävä tarjoajan hyväksymää laitetta) rsinc.com. Usein modeemissa on myös reititin sisäänrakennettuna.
• Wi-Fi-reititin (tai yhdistelmälaitteisto): Useimmat uudet satelliittimodeemit sisältävät sisäänrakennetun Wi-Fi-reitittimen. Jos ei, voit liittää oman reitittimen, jotta koko kotisi laitteet (puhelimet, tietokoneet, älytelevisiot jne.) saavat langattoman yhteyden internetiin. (HughesNet ja Viasat toimittavat usein modeemi/reititin-yhdistelmälaitteen; Starlinkin paketissa on mukana Wi-Fi-reititin.)
• Asennustarvikkeet ja johdotukset: Lautanen toimitetaan kiinnitystelineen tai kolmijalan sekä kaapeleiden kanssa. Se voidaan asettaa katolle, maahan pylvääseen tai ulkoseinään. Oikea kiinnitys pitää lautasen vakaasti paikoillaan ja suunnattuna oikein. Myös maadoitusjohto on yleensä asennettava ukkossuojauksen vuoksi.

K: Miten satelliitti-internet asennetaan?
V: Asennus vaihtelee palveluntarjoajan mukaan, mutta yleisesti:

• Geostationaarisissa satelliittipalveluissa, kuten HughesNet tai Viasat, ammattitaitoinen asentaja tulee tavallisesti paikan päälle asentamaan lautasen ja modeemin. Asentaja etsii optimaalisen paikan, josta on esteetön näköyhteys etelän taivaalle (pohjoisella pallonpuoliskolla), ja asentaa lautasen sinne (esim. katolle tai pylvääseen). Tämän jälkeen lautanen suunnataan tarkasti satelliitin sijaintiin kiertoradalla ja johdotetaan kaapeli taloon satelliittimodeemiin rsinc.com. Ammattimainen suuntaus on tärkeää, sillä jo pieni virhe suunnassa voi heikentää signaalia. Asennus sisältyy usein aloituskuluihin tai siitä veloitetaan kertamaksu, ja toisinaan se voidaan jättää veloittamatta sopimuksen yhteydessä.
• Uudemmissa LEO-palveluissa, kuten Starlink, asennus tehdään yleensä itse (itseasennus). Starlink lähettää asiakkaalle asennuspaketin, johon kuuluu lautanen, asennusjalusta tai -alusta, virtalähde ja Wi-Fi-reititin. Lautanen asetetaan ulos (esim. maahan tai katolle/pylvääseen kiinnitettynä lisävarusteilla), niin että näkymä taivaalle on avoin, ja lautanen etsii ja seuraa satelliitteja automaattisesti. Asennusprosessista on tehty helppo – käytännössä ”plug and play” – eikä käyttäjän tarvitse suunnata lautasta manuaalisesti rsinc.com. Monet käyttäjät asentavat Starlinkin itse yhden iltapäivän aikana. (Kolmansien osapuolten kiinnityssarjoja on saatavilla myös esimerkiksi asuntoautoihin tai veneisiin.) Starlinkilla laitteisto jää omistukseesi, joten vuokramaksuja ei tule, mutta laitteiden hinta maksetaan etukäteen.

Palveluntarjoajasta riippumatta esteetön näkymä satelliittiin on erittäin tärkeää. Asennuksessa voi joutua kokeilemaan sopivaa paikkaa esteiden, kuten puiden tai rakennusten, johdosta. Kun lautanen on kiinnitetty ja suunnattu, järjestelmä konfiguroidaan ja internet-palvelu aktivoidaan palveluntarjoajan kautta.

Suorituskyky ja rajoitukset

K: Kuinka nopea satelliitti-internet on?
V: Nopeudet ovat parantuneet vuosien varrella, mutta riippuvat palveluntarjoajasta ja liittymästä:

• Perinteisten satelliitti-internetyhteyksien (HughesNet, Viasat) liittymät tarjoavat noin 10 Mbps:stä 100 Mbps:iin latausnopeuksia. HughesNet mainostaa esimerkiksi jopa noin 25 Mbps latausnopeutta kuluttajaliittymissään (ja noin 3 Mbps lähetysnopeutta) rsinc.com. Viasat tarjoaa eri nopeusluokkia, halvimmissa noin 12 Mbps, korkeimmissa jopa 50 tai 100 Mbps joillakin alueilla rsinc.com.
• Uudet matalan kiertoradan satelliittipalvelut, kuten Starlink, tarjoavat huomattavasti suurempia nopeuksia – tyypillisesti 50–200 Mbps latauksessa ja 10–40 Mbps lähetyksessä rsinc.com. Monet käyttäjät raportoivat todellisia Starlink-latausnopeuksia noin 100 Mbps:n tasolla, mikä on valtava parannus aiempiin satelliitteihin verrattuna. Joissakin tapauksissa Starlinkin nopeudet voivat ylittää 200 Mbps, jos olosuhteet ovat ihanteelliset rsinc.com.
• Huomioi, että nopeudet voivat vaihdella. Tekijät, kuten verkon ruuhka (käytön huippuajat), sijaintisi kattavuuden suhteen sekä sää voivat vaikuttaa suorituskykyyn. Satelliittiyhteyksillä vasteajat (latenssi) ovat suurempia kuin kiinteissä verkoissa (ks. alla), mutta pelkkä latausnopeus voi olla verrattavissa peruskaapeliin tai ADSL-yhteyksiin, erityisesti Starlinkin kanssa. Yleensä vanhemmat GEO-satelliittiyhteydet riittävät verkkoselailuun, sähköpostin käyttöön ja HD-tasoiseen videoon, kun taas Starlinkin nopeudet sopivat myös datasyöpömpiin toimintoihin (4K-suoratoisto, suuret lataukset, jne.).

K: Kuinka suuri viive (latenssi) satelliittinetissä on ja miksi?
V: Latenssi (viive eli ping) satelliitti-internetyhteydessä on huomattavasti korkeampi kuin kiinteissä verkoissa, johtuen pitkästä matkasta, jonka signaalin on kuljettava. Perinteisissä geostationaarisissa satelliiteissa latenssi on tyypillisesti noin 600–800 millisekuntia (0,6–0,8 sekuntia) yhteen suuntaan rsinc.com. Tämä viive johtuu siitä, että signaali kulkee noin 22 000 mailia ylös satelliittiin ja saman verran alas – matka on kaiken kaikkiaan noin 44 000 mailia (jopa valonnopeudella tuo aiheuttaa viiveen). Vertailun vuoksi kiinteän laajakaistan viive on yleensä noin 20–40 ms. Korkea latenssi GEO-satelliiteilla aiheuttaa havaittavaa viivettä kaksisuuntaisissa sovelluksissa, kuten videopuheluissa tai verkkopeleissä.

Matalalla kiertävät satelliitit tarjoavat huomattavasti matalamman latenssin. Esimerkiksi SpaceX Starlinkin LEO-satelliitit ovat mitanneet viiveitä noin 20–40 ms, mikä vastaa DSL- tai kaapelinettiä rsinc.com. Tämä johtuu siitä, että satelliitit kiertävät vain muutaman sadan mailin korkeudessa – eivät kymmenien tuhansien mailien korkeudessa. Yhteenvetona: viive riippuu pääasiassa kiertoradan korkeudesta – mitä kauempana satelliitti, sitä pidempi signaalin matka. GEO = korkea viive (noin 0,5 sekuntia tai enemmän) telarus.com, LEO = matala viive (muutamia kymmeniä millisekunteja) telarus.com. Sitä rajoitusta ei voi kiertää muuten kuin käyttämällä matalammalla kiertäviä satelliitteja. (Katso LEO vs. GEO -osio alla tarkempia tietoja varten.)

K: Vaikuttaako sää satelliittinettiin?
V: Kyllä. Rajuilmat voivat häiritä satelliitti-internetsignaaleja. Sade ja lumi ovat suurimmat riskitekijät – ilmiö tunnetaan ”sadevaimennuksena” – jossa ilmakehän kosteus vaimentaa (heikentää) radiosignaalia. Kohtalainen tai voimakas sade tai ukonilma voi hidastaa yhteyksiä tai katkaista yhteyden hetkellisesti starlink.com. Samoin paksu lumi lautasen päällä voi estää signaalin. Yleensä kevyt sade tai lumi ei vaikuta yhteyteen merkittävästi, mutta rankkasade tai lumimyrsky voi katkaista yhteyden, kunnes sää paranee. Palveluntarjoajat torjuvat tätä voimakkailla lähetintehoilla ja taajuusratkaisuilla, mutta erittäin kovan sään aikana saattaa esiintyä hidastumisia tai katkoja starlink.com.

Lisäksi ympäristötekijät, kuten lumen kertyminen tai jää lautasen päällä, voivat estää yhteyden (on hyvä huolehtia, että lautanen on turvallista puhdistaa, jos mahdollista). Joissakin lautasissa (kuten Starlinkin) on sisäänrakennetut lämpövastukset sulattamaan lunta. Tuuli voi olla ongelma, jos se liikuttaa tai suuntaa lautasta vinoon – varma kiinnittäminen auttaa ehkäisemään tämän. Hyvä uutinen on, että nämä säästä johtuvat katkokset ovat yleensä harvinaisia ja lyhytaikaisia: sään rauhoituttua yhteys palautuu taas normaaliksi. On kuitenkin viisasta miettiä varayhteyttä, jos internet-yhteys on välttämätön tärkeinä hetkinä, mikäli sää aiheuttaa pidemmän katkoksen.

Satelliittinetti suoratoistoon, pelaamiseen ja työntekoon

K: Soveltuuko satelliitti-internet suoratoistovideoihin (Netflix, YouTube)?
V: Suoratoisto voi toimia hyvin satelliittinetillä, mutta oman liittymän rajoitukset on syytä huomioida. Raakana kaistanleveytenä useimmat satelliittiyhteydet riittävät videon suoratoistoon: tavallinen ja HD-tasoinen video vaativat noin 3–5 Mbps sekä 5–8 Mbps, ja jopa HughesNetin perusnopeus (25 Mbps) tukee tätä. Uudemmat, kuten Starlink (yli 50 Mbps), eivät törmää kaistanleveysongelmaan suoratoistossa. Latenssi ei ole suoratoistossa iso tekijä, sillä puskurointi tasaa viiveen. Suurin huomio on datakatto. Video kuluttaa paljon dataa – esimerkiksi tunnin HD-video voi viedä yli 3 Gt dataa. Perinteisissä satelliitteihin liittyvissä tiukoissa kuukausidatarajoissa raskas suoratoisto voi täyttää nopean datan määrän nopeasti, jonka jälkeen yhteys hidastuu 1–3 Mbps nopeuteen ja tämä vaikuttaa muun suoratoiston laatuun, aiheuttaa puskurointia satelliteinternet.com rsinc.com. Toisin sanoen pari elokuvaa katsottuasi voi olla, että nopeutesi rajoitetaan.

Jos satelliittiliittymässäsi on ”rajaton” data, jossa sovelletaan reilun käytön ehtoa (kuten Viasatin korkeammissa tai Starlinkin liittymissä), voit suoratoistaa vapaammin – Starlinkilla ei tällä hetkellä rajoiteta tiedonsiirtoa, joten videoiden toisto onnistuu vaivatta. Käytännössä satelliitti-internetillä onnistuu Netflixin, YouTuben ym. katselu, etenkin moderneilla järjestelmillä – kunhan pidät silmällä datankäyttöäsi ja suostut suoratoistamaan standard-tarkkuudella kun haluat säästää dataa. Monet maaseudun satelliittikäyttäjät lataavat sarjoja/ohjelmia etukäteen (tai katsovat satelliittitelevisiota) välttääkseen suurimman datankulutuksen. Mutta satunnaiseen suoratoistoon satelliittinetti sopii mainiosti oikein käytettynä.

K: Voiko satelliitti-internetillä pelata nettipelejä?
V: Nettipelaaminen on yksi haastavimmista asioista perinteisellä satelliitti-internetillä johtuen korkeasta viiveestä. Pelaaminen on mahdollista, mutta nopeatempoiset moninpelit (esim. ensimmäisen persoonan räiskinnät tai kilpailevat e-urheilupelit) kärsivät tästä huomattavasti. GEO-satelliittien viive on usein 600 ms tai enemmän, joten viive (lag) on huomattava – toimintosi pelissä saattavat reagoida puoli sekuntia myöhemmin, mikä on suuri haitta rsinc.com. Reaaliaikaiset pelit, jotka vaativat nopeat refleksit (kuten Fortnite, Call of Duty, ym.), ovat turhauttavia korkeaviiveisellä yhteydellä. Vuoropohjaiset tai hitaammat nettipelit (pulmapelit, strategiaku, rennot MMO:t) ovat siedettävämpiä, koska niiden ajoitus ei ole yhtä kriittinen.

Sanottakoon kuitenkin, että Starlinkin matalaviiveinen yhteys (20–40 ms) on parantanut merkittävästi satelliittinetin pelimahdollisuuksia rsinc.com. Monet käyttäjät kertovat, että Starlinkin kanssa nettipelaaminen tuntuu samanlaiselta kuin tavallisella kaapeli- tai DSL-yhteydellä – voit pelata räiskintä- ja ajopelejä ym. vain pienin eroavaisuuksin. Satelliittiyhteyden kaista riittää yleensä hyvin pelaamiseen (pelit itsessään käyttävät vähän dataa), viive eli ping on suurin pullonkaula. Jos siis sinulla on vain GEO-satelliitti, voit silti nauttia tietyistä peleistä (roolipelit, vuoropohjaiset pelit, yksinpelattavat nettipelit), mutta kilpaileva nopeatempoinen pelaaminen ei ole ihanteellista. Jos pelaaminen on sinulle tärkeää ja käytettävissä on Starlink tai muu matalaviiveinen ratkaisu, se on huomattavasti parempi vaihtoehto. Muutoin jotkut HughesNetin/Viasatin pelaajat käyttävät kiertotapoina esim. päivitysten esilatausta ja pelaavat vähemmän viiveherkkiä pelimuotoja. Yhteenvetona: vanhalla satelliittiyhteydellä pelaaminen on mahdollista mutta viive haittaa toimintapelejä, kun taas uudempi LEO-satelliittiyhteys tekee nettipelaamisesta varsin käyttökelpoista maaseudulla.

K: Onko satelliitti-internet hyvä etätöihin (videopuhelut ja VPN)?
V: Etätyöskentely satelliitti-internetillä on ehdottomasti mahdollista – tuhannet ihmiset tekevät sitä – mutta kokemus riippuu satelliittiyhteyden tyypistä ja siitä, millaista työtä teet. Tavalliset toiminnot kuten sähköpostien lähettäminen, toimisto-ohjelmien käyttö, pilvipalvelut ja selaaminen onnistuvat hyvin satelliittiyhteydellä (jopa korkean viiveen GEO:lla), tosin hieman pidemmillä latausajoilla. Haasteet tulevat reaaliaikaisissa vuorovaikutusvälineissä: esimerkiksi videoneuvottelut ja tietyt VPN-ratkaisut voivat olla hitaita perinteisellä satelliittiyhteydellä. GEO-satelliitilla (HughesNet/Viasat) n. 600 ms viive aiheuttaa huomattavan tauon kaksisuuntaiseen puheeseen. Zoom- tai Teams-kokouksessa sinun täytyy ottaa huomioon ettei puhu muiden päälle, koska puolen sekunnin viive voi aiheuttaa kömpelöitä päällekkäisyyksiä. Tähän tottuu – rytmi löytyy – mutta kokemus ei ole yhtä sujuva kuin valokuidulla tai kaapelilla. VPN-yhteydet mahdollistuvat mutta ovat hitaita suurilla viiveillä; osa yritysten VPN-yhteyksistä voi jopa katketa tai tökkiä, jos satelliittiviive ja pakettihävikki häiritsevät niitä. Optimointimenetelmiä on olemassa (ja HughesNet tarjoaa joissain tapauksissa erityisen VPN-kiihdytyksen), mutta suorituskyky on rajallista. Myös suuret tiedostojen lähetykset (esim. isot liitetiedostot) ovat perinteisillä satelliittiyhteyksillä hitaita alempien lähetysnopeuksien vuoksi.

Toisaalta, Starlinkin matalaviiveinen laajakaista on tehnyt etätyöskentelystä satelliitin yli huomattavasti sujuvampaa. Viive on vain kymmeniä millisekunteja, joten Starlink tuntuu enemmän maayhteydeltä – Zoom- ja videopuhelut ovat luonnollisempia ja aidosti reaaliaikaisia rsinc.com, ja VPN-yhteydet toimivat yleensä ongelmitta kohtalaisen nopeilla yhteyksillä. Korkeampi kaista auttaa myös pilvisovelluksissa, suurten tiedostojen synkronoinnissa, ym. Monet etätyöntekijät ovat onnistuneesti pitäneet videopalavereita, tehneet ohjelmistokehitystä (etäpalvelimilta käsin) ja suorittaneet muita vaativia tehtäviä Starlinkillä. Pientä varautumista silti tarvitaan – lyhyet katkoksit ovat joskus mahdollisia (jos satelliittikäsittelyssä tulee häiriö tai katve), mutta nämä ovat harvinaisia. Yhteenvetona: perusetätyöhön mikä tahansa satelliittiyhteys riittää (kun viiveen ottaa huomioon), ja vaativampaan etäyhteistyöhön uudet LEO-palvelut ovat parantaneet kokemusta merkittävästi.

Vinkki: Jos olet työssä ja tukeudut satelliitti-internetiin, isoja päivityksiä tai pilvibackupeja kannattaa ajoittaa yöaikaan ja kertoa työkavereille, että puheluissa saattaa esiintyä pientä audioviivettä. Ja jos mahdollista, käytä työtietokoneella Ethernet- tai suoraa yhteyttä lisä-Wi-Fi-viiveen välttämiseksi. Kriittisissä tilanteissa (kuten live-webinaarit) voi olla hyvä olla varalla mobiiliverkon tukiasema, jos sää vaikuttaa satelliittiisi juuri silloin – tosin tällaiset tilanteet ovat yleensä harvinaisia.

Liittymien hinnat ja kustannukset

K: Paljonko satelliitti-internet maksaa?
V: Satelliitti-internet on yleensä kalliimpaa kuin kaupunkien kaapeli- tai valokuituliittymät, koska infrastruktuuri on kallista. Hinnat vaihtelevat tarjoajan ja sopimuksen mukaan, mutta suuntaa-antavasti: HughesNetin liittymät voivat maksaa noin 50–100 dollaria kuukaudessa kotikäyttöön satelliteinternet.com (hinta riippuu käytännössä datan määrästä, koska kaikki HughesNetin liittymät ovat maksimissaan 25 Mbps). Viasatin liittymät ovat yleensä kalliimpia – usein 100–150+ dollaria kuussa nopeammista yhteyksistä tai isommista datarajoista satelliteinternet.com. Starlinkin palvelu maksaa noin 120 dollaria kuussa tavallisesta kotiliittymästä satelliteinternet.com. (Starlinkilla on myös RV/liikkuva- ja yritysvaihtoehdot, jotka voivat maksaa enemmän – 150–500 dollaria/kk riippuen palvelutasosta satelliteinternet.com.) Nämä hinnat eivät sisällä laitteistomaksuja tai veroja. Käytännössä vuosittainen kustannus on 600–1200 dollaria tavanomaisesta satelliittinetistä.

Laitteet ja asennus: Kuukausimaksun lisäksi täytyy huomioida laitteistokulut. Perinteisillä satelliittioperaattoreilla laitteet vuokrataan (lautasen ja modeemin vuokra noin 10–15 $/kk) tai voi ostaa laitteiston kerralla. Joskus asennus on ilmainen sopimusta vasten, muuten erillinen asennusmaksu saattaa tulla. HughesNet ja Viasat vaativat usein 24 kk sopimuksen, ja laitteistot jäävät operaattorin omaisuudeksi (palautetaan, jos irtisanot). Starlink puolestaan myy laitteet kerralla – tällä hetkellä noin 599 $ peruspaketista (lautanen, reititin, kaapelit) – eikä sido määräaikaiseen sopimukseen satelliteinternet.com. Starlink-laitteisto jää omaan omistukseen ja palvelun voi irtisanoa milloin tahansa. Starlinkissä aloituskustannus on siis suurempi, mutta jatkossa maksat vain kuukausimaksun. Suurimmassa osassa perussatelliittiliittymiä ei ole käyttöperusteisia lisämaksuja (ylimääräisestä gigatavusta ei yleensä veloiteta, vaan yhteys vain hidastuu jos datapaketti ylittyy). Kannattaa olla tarkkana tarjousten kanssa: joskus HughesNet tai Viasat tarjoaa alennettuja hintoja alkuun (esim. 50 $/kk 6 kuukautta) tai ilmaisen asennuksen. Mutta huomioi normaalihinta tarjouskauden jälkeen ja mahdolliset sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen maksut.

K: Onko satelliitti-internetissä datakattoja tai -rajoituksia?
V: Datakatot ovat yleisiä satelliittiliittymissä, mutta käytännöt vaihtelevat tarjoajittain:

• HughesNet: Kyllä, HughesNetin liittymissä on tietty määrä nopeaa dataa per kuukausi (10, 20, 30 tai 50 Gt liittymästä riippuen). Jos käytät sen yli, yhteyttä ei katkaista, mutta nopeus hidastuu noin 1–3 Mbps tasolle loppukuukaudeksi rsinc.com. Tätä kutsutaan Fair Access Policyksi. Voit ostaa lisää täysnopeusdataa (”Data Token”) tarpeen vaatiessa tai odottaa seuraavaan kuukauteen. Lisäksi on Bonus Zone -aika vuorokaudesta (yöllä), jolloin käyttö ei kuluta kiintiötä – isoja latauksia voi siis ajoittaa tähän ajankohtaan.
• Viasat: Viasatilla on nykyisin monissa liittymissä ”pehmeät” datakatot. Liittymää voidaan mainostaa “rajoittamattomana”, mutta taustalla on kynnys (esim. 100 Gt, 150 Gt jne.), jonka jälkeen yhteys depriorisoidaan. Käytännössä jos ylität tämän rajan, yhteys saattaa hidastua ruuhka-aikoina (jos verkko on kuormittunut) rsinc.com. Hitaus vaihtelee: hiljaiseen aikaan ei ehkä huomaa eroa, mutta ruuhkassa kuulut ensimmäisiin jotka hidastetaan. Vanhoissa Viasatin liittymissä oli kovemmat rajat, mutta nykyisin painotetaan prioriteetti- vs. perusdataa.
• Starlink: Nykyisin ei ole kiinteitä datakattoja peruskotikäytössä rsinc.com. Starlink oli aluksi täysin ilman datakattoa, ja 2023–2024 joillain alueilla on käyttöohjeena noin 1 Tb ”prioriteettidata” kuukaudessa (jos käyttäjä ylittää sen, yhteys voi ruuhkassa hidastua muiden käyttäjien hyväksi). Käytännössä suurimmalle osalle käyttäjistä Starlink on käytännössä rajaton – ei lisämaksuja eikä katkaisuja kovasta käytöstä rsinc.com. Voit suoratoistaa ja ladata vapaasti ilman jatkuvaa mittarin vahtimista, mikä erottaa sen GEO-tarjoajista. Yritys- ja liikkuvan Starlinkin liittymissä on usein tietty määrä ”prioriteettidataa”, jonka jälkeen vaihdetaan perusdataan, mutta ei silti kovia rajoja.

Yhteenvetona vanhat satelliittiliittymät ovat datan suhteen hyvin rajoittavia, kun taas uudemmat ovat joustavampia. Ole aina tarkkana tarjoajan kanssa: ”Rajaton” sisältää usein pientä pränttiä. Jos liittymässäsi on datakatto, käyttöä tulee suunnitella (esim. isot päivitykset yöaikaan tai isompi datapaketti, jos raja täyttyy jatkuvasti). Ylityksestä seuraa tyypillisesti vain hitaampi nopeus, ei lisämaksua, mutta nämä hidastetut nopeudet (esim. 1 Mbps) rajoittavat netinkäyttöä isosti rsinc.com. Starlink on tällä hetkellä datan suhteen käyttäjäystävällisin: tavallinen käyttäjä ei joudu miettimään datakattoja ollenkaan.

Vertailu muihin internetvaihtoehtoihin

K: Miten satelliitti-internet vertautuu DSL-, kaapeli-, kuitu- ja mobiili-internetiin?
V: Satelliitti vs. muut internet-teknologiat: Jokaisella yhteystyypillä on omat hyvät ja huonot puolensa, erityisesti nopeuden, viiveen, saatavuuden ja luotettavuuden suhteen. Tässä nopea vertailu:

• Satelliitti-internet: Suurin etu on saatavuus – se yltää syrjäisillekin alueille, joissa muita laajakaistavaihtoehtoja ei ole saatavilla getinternet.com. Sinun ei tarvitse puhelin- tai kaapeliliitäntää; jos näet taivaan, voit usein saada satelliittiyhteyden. Se kattaa todella koko maan (ja jopa maailman). Satelliitin haittoja ovat kuitenkin korkeampi viive kuin missään kiinteässä yhteydessä (johtuu pitkistä yhteysmatkoista) ja historiallisesti alhaisempi nopeus ja tiukat datakatot broadbandnow.com. Uudemmat satelliittipalvelut (Starlink) ovat parantaneet nopeutta ja viivettä merkittävästi, mutta satelliitti on edelleen yleensä kuukausitasolla kalliimpaa ja sään vaihtelut voivat vaikuttaa yhteyteen. Satelliitti on erinomainen ratkaisu silloin kun mikään muu ei toimi, mutta jos jokin maapohjainen vaihtoehto on tarjolla, se tarjoaa yleensä paremman suorituskyvyn.
• DSL (Digital Subscriber Line): DSL käyttää tavallisia puhelinlinjoja. Sitä on saatavilla laajasti (myös joillain maaseutualueilla), mutta nopeudet riippuvat etäisyydestäsi puhelinyhtiön keskusasemaan. Tyypilliset DSL-nopeudet vaihtelevat muutamasta megabitistä jopa noin 100 Mbps:iin (uudempien VDSL-liittymien tai lyhyiden linjojen osalta), mutta monilla maaseudun DSL-liittymillä nopeus voi olla vain 5–20 Mbps. DSL-yhteyden viive on matala (pingaus 20–50 ms, mikä sopii pelaamiseen). DSL on yleensä satelliittia edullisempi ja siihen eivät vaikuta sääolosuhteet. DSL:n suorituskyky saattaa kuitenkin olla heikko, jos olet kaukana keskuksesta (nopeus voi jäädä juuri ja juuri laajakaistan tasolle) – ja joillain syrjäseuduilla ei ole infrastruktuuria lainkaan.
• Kaapeli-internet: Kaapelilaajakaista (kaapeli-tv-yhtiöiden kautta) on yleistä lähiöissä ja kaupungeissa. Se käyttää koaksiaalikaapelia ja tarjoaa huomattavasti nopeampia yhteyksiä kuin DSL – tavallisimmin 100–300 Mbps ja jopa 1 Gbps uusimmilla DOCSIS-järjestelmillä. Viive on matala (tyypillisesti 10–30 ms). Kaapelia ei ole useimmilla maaseutualueilla taajamien ulkopuolella, koska se vaatii laajaa verkkojen rakentamista. Missä kaapelia on tarjolla, se on yleensä satelliittia parempi nopeudeltaan ja vakaudeltaan. Yksi mahdollinen miinus on se, että kaapeliverkot jaetaan naapureiden kesken, joten ruuhka-aikoina nopeus voi hidastua (vaikka nykyaikaisissa järjestelmissä tämä on harvinaisempaa). Kaapeliyhteyksissä on tyypillisesti korkeammat datakatot – tai niitä ei ole lainkaan – ja hinnat ovat kohtuullisia (yleensä 50–100 $/kk haarukassa). Jos saatavilla on kaapeli, se voittaa useimmiten satelliitin – mutta kaapelinetin kattavuus ei yllä syrjäisiin paikkoihin.
• Kuituoptinen internet: Kuitu on internet-yhteyksien “kultainen standardi”. Siinä käytetään valokuitua, gigaluokan nopeuksiin (1000 Mbps ja korkeammalle, myös symmetrisin lähetys- ja vastaanottonopeuksin). Kuidun viive on erittäin matala (joskus alle 10 ms). Se on myös erittäin luotettava eikä altis sähköhäiriöille tai sääolosuhteille. Miinuspuoli on rajoitettu saatavuus – kuituverkot on rakennettu lähinnä kaupunkien ja taajamien alueille, ja useilla maaseutualueilla ei ole kuitua lainkaan getinternet.com. Missä kuitu on tarjolla, se on yleensä ylivoimaisesti paras vaihtoehto (erinomainen suoratoistoon, pelaamiseen, etätyöhön, jne.). Kuituliittymän hinta on usein kohtuullinen ominaisuuksiin nähden (esim. kunnalliskuitu/Google Fiber kaupungeissa 70 $/kk, 1 Gbps). Mutta tämä on epätodennäköisin vaihtoehto syrjäisillä alueilla – satelliitti tavoittaa kohteet, joihin kuidun tuominen ei ole taloudellisesti mahdollista.
• Mobiili / langaton internet: Tämä kattaa 4G LTE- ja 5G-kotiyhteydet sekä mobiilitukiasemat. Palvelut perustuvat matkapuhelinverkkoihin. Joillain maaseutualueilla on tarjolla kiinteää langatonta tai mobiilidataan perustuvaa internetiä esimerkiksi Verizonilta, T-Mobilelta tai paikallisilta langattomilta verkko-operaattoreilta. Nopeudet vaihtelevat voimakkaasti – vanha 4G LTE voi olla 10–50 Mbps, kun taas 5G pääsee 100–300 Mbps tai jopa enemmän hyvissä olosuhteissa. Viive on matala (verrattavissa DSL:ään/kaapeliin, jos signaali on vahva). Saatavuus laajenee koko ajan, mutta sinun täytyy olla tukiaseman kantaman sisällä, ja tukiasemalla täytyy olla kapasiteettia; syrjäisimmissä kohdissa signaali voi olla heikko tai olematon, tai datapaketit voivat olla rajoitettuja. Monilla mobiilinettiliittymillä on korkeammat tiedonsiirtorajat kuin satelliitilla, mutta osa silti hidastaa yhteyttä tietyn määrän (esim. 100 Gt) jälkeen tai rajoittaa videon laatua. Yksi etu on, että jos sinulla on jo matkapuhelinliittymä, käyttöönotto on helppoa (vain modeemi tai puhelimen tukiasema käyttöön). Haitta on, että suorituskyky voi olla epätasaista – se voi hidastua, jos tukiasema ruuhkautuu tai jos olet heikon kentän alueella. Hinta voi olla samaa tasoa tai matalampi kuin satelliitilla operaattorista riippuen (osa kotikäyttöön tarkoitetuista LTE/5G-liittymistä on noin 50–70 $/kk “rajattomalla” datalla, mutta pienellä printillä priorisoinneista). Jos sinulla on vahva 4G/5G-signaali, langaton kotinetti on hyvä vaihtoehto satelliitille matalammalla viiveellä ja ilman sääongelmia. Mutta sen saatavuus syrjäseuduilla on vaihtelevaa – se kattaa lähinnä taajamien tai valtateiden lähiympäristön, ei erämaita.

Yhteenvetona: Satelliitti-internetin ainutlaatuinen vahvuus on kattaa paikat, joihin muut yhteydet eivät yllä getinternet.com. Suorituskyvyn osalta: kuitu > kaapeli > mobiili > DSL > satelliitti (historiallisesti), vaikka Starlinkin satelliittipalvelu kilpailee nyt DSL:n/mobiilin kanssa ja lähestyy paikoin kaapelia. Satelliitilla on yhä viivettä haitaksi ja yleensä tiukemmat tiedonsiirtopolitiikat. Kannattaa aina tarkistaa, onko maapohjainen yhteys (kuitu, kaapeli, DSL tai kiinteä langaton) saatavilla ennen satelliitin valintaa – nämä antavat usein paremman käyttökokemuksen hinta-laatusuhteessa. Mutta jos satelliitti on ainoa valinta, se on toimintakykyinen ratkaisu, joka on kehittynyt vuosi vuodelta paremmaksi.

Satelliitti-internetin historia ja tulevaisuus

K: Milloin satelliitti-internet keksittiin ja miten se on kehittynyt ajan myötä?
V: Satelliitti-internet käsitteenä ulottuu 1900-luvun puolivälin ja lopun tienoille. Kokeita datasiirrosta satelliittien avulla alettiin tehdä 1970-luvulla, kun satelliitteja alettiin käyttää televerkkoihin rsinc.com. Varhaiset yritykset olivat rajoittuneita korkeiden kustannusten ja alhaisen kaistanleveyden vuoksi. Ensimmäiset kuluttajille suunnatut satelliitti-internetpalvelut tulivat markkinoille 1990-luvulla. Merkittävä virstanpylväs oli 1996, kun Hughes Network Systems esitteli DirecPC:n, maailman ensimmäisen satelliitti-internetpalvelun kotikäyttöön hughesnet.com. Nuo varhaiset palvelut olivat nykyisiin verrattuna hyvin hitaita – usein lataaminen tapahtui satelliitin kautta mutta lähetys tavallisella modeemilla, ja käytännössä saavutettiin vain satojen Kbps:n nopeuksia. 1990-luvun lopulla satelliitti-internet jäi edelleen pienen piirin erikoisuudeksi, ja koska kaapeli/DSL laajenivat vauhdilla, satelliitti oli vaihtoehto vain viimeisenä keinona.

Teknologia kuitenkin kehittyi koko ajan. 2000-luvun alussa palveluntarjoajat aloittivat erillisten internet-satelliittien (esim. Hughesin DirecWay ja myöhemmin Spaceway-satelliitit & WildBlue, josta myöhemmin tuli Viasat) laukaisemisen. Nopeudet nousivat yksinumeroisten megabittien tasolle. Virstanpylväs oli 2007, kun Astra (eurooppalainen satelliitti) tarjosi noin 20 Mbps yhteyttä – ensimmäisiä kertoja, kun satelliitti-internet ylsi laajakaistatasolle broadbandnow.com. Yhdysvalloissa ViaSat-1 (laukaistu 2011) ja HughesNetin Jupiter 1 (laukaistu 2012) olivat suurikapasiteettisia satelliitteja, jotka mahdollistivat 12–15 Mbps yhteydet. 2010-luvun lopulla Jupiter 2/Echostar XIX ja ViaSat-2 kasvattivat nopeuksia edelleen. Vuonna 2018 HughesNetin Gen5-palvelu (Jupiter 2 -satelliitilla) tarjosi jo 25 Mbps nopeudet, mikä vastasi viimein Yhdysvaltain viestintäviranomaisen FCC:n laajakaistamääritelmää broadbandnow.com. Myös datakatot kasvoivat jonkin verran ajan myötä, vaikka ne pysyivät edelleen rajoittavina.

Satelliitti-internetin suurin murros on käynnissä 2020-luvulla matala-kiertorataisten satelliittiparvien ja uuden sukupolven korkeakapasiteettisten GEO-satelliittien ansiosta. SpaceX:n Starlink (julkaisibeta 2020) lähettää tuhansia MEO-satelliitteja tarjotakseen maailmanlaajuista peittoa. Tämä uusi lähestymistapa on jo tuonut yli 100 Mbps nopeudet ja merkittävästi pienentyneet viiveet, mullistaen satelliitti-internetin maineen telarus.com. Muita toimijoita ovat mm. OneWeb (keskittynyt yritysyhteyksiin) ja Amazonin suunniteltu Kuiper-satelliittiparvi; kaikki nämä kertovat aiempaa nopeammasta, matalaviiveisestä satelliittilaajakaistasta suurilla markkinoilla. GEO-puolella Viasat on laukaissut ViaSat-3 -satelliitin (erittäin suuren kapasiteetin satelliitti) ja Hughes tuomassa Jupiter 3:n, joiden tavoitteena on nostaa GEO-nopeudet jopa 100+ Mbps tasolle ja mahdollistaa suuremmat tiedonsiirtorajat näille verkoille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että satelliitti-internet on kehittynyt hitaista alkuvaiheistaan (1990-luvun palvelut olivat vain hieman modeemia parempia) nykyaikaisiksi järjestelmiksi, jotka voivat joissain tapauksissa kilpailla DSL:n tai kaapeliyhteyksien nopeuksien kanssa. Tärkeimmät historialliset virstanpylväät: ensimmäinen kuluttajapalvelu vuonna 1996 hughesnet.com, asteittainen parannus 2000-luvulla kaksinumeroisiin Mbps-nopeuksiin ja viimeaikainen LEO-vallankumous, joka tuo laajakaistaluokan suorituskyvyn satelliiteista telarus.com. Kyseessä on ollut valtavien teknisten haasteiden voittamisen tarina — viive, rajalliset kaistat, kalliit laukaisut — ja jokainen vuosikymmen on tuonut tullessaan parannuksia. Nykykäyttäjillä on vaihtoehtoja, jotka olivat vielä tieteisfantasiaa satelliitti-internetin alkuaikoina, ja kehityskaari on kohti suurempaa kapasiteettia, matalampaa viivettä ja laajempaa käyttöä, mikä auttaa kuromaan umpeen digitaalista kuilua niille, jotka asuvat kaukana kaikista langallisista yhteyksistä.K: Kuinka voin parantaa satelliitti-internetin nopeutta tai pienentää viivettä?
V: Voit ottaa käyttöön muutamia keinoja, joilla optimoit satelliitti-internetin käyttökokemuksen (teknologian rajoissa):

• Optimoi lautasen asennus: Varmista, että satelliittiantennisi on kunnolla asennettu ja suunnattu. Ammattilaisen asentamana laite on yleensä oikein suunnattu, mutta ajan saatossa esimerkiksi myrskyt tai tuuli voivat liikuttaa sitä. Varmista, että lautasella on esteetön näkymä taivaalle (leikkaa pois uudet puiden oksat näkyviltä, jos mahdollista). Hyvin suunnattu lautanen antaa vahvimman signaalin ja ylläpitää parasta nopeutta. Jos epäilet suuntausongelmia (esim. yhteys on ajan kuluessa heikentynyt), ota yhteyttä palveluntarjoajaasi – he voivat mahdollisesti suuntaa lautasen uudelleen.
• Vältä pullonkaulat kotona: Käytä langallista Ethernet-yhteyttä laitteilla, joilla tarvitset maksimaalista nopeutta tai pienintä viivettä (esim. videopuhelut tai pelaaminen tietokoneella). Näin vältät ylimääräisen viiveen tai häiriöt Wi-Fi-yhteydestä. Jos käytät Wi-Fi:ä, aseta reititin työtilasi lähelle ja vähennä häiriöitä (älä esimerkiksi piilota sitä metallikaappiin).
• Rajoita tarpeettomia laitteita ja käyttöä: Satelliittiyhteydellä kaista on rajallinen, joten jos useat laitteet suoratoistavat tai lataavat samaan aikaan, yhteys hidastuu. Katkaise yhteys sellaisilta laitteilta, joita et käytä satelliteinternet.com. Vältä suurten tiedostojen latauksia tai päivityksiä silloin, kun tarvitset yhteyttä tärkeisiin tehtäviin. Useimmista reitittimistä löytyy mahdollisuus priorisoida tietty liikennettä tai laitteita – käyttämällä näitä QoS (Quality of Service) -asetuksia voit esimerkiksi varmistaa, että työläppärisi saa etusijan lasten videostriimien sijaan työpäivän aikana.
• Seuraa datan käyttöä: Jos liittymääsi sisältyy datakatto, datan hallinta on olennaista nopeuden ylläpitämiseksi. Prioriteettidatan ylityksen jälkeen nopeudet tippuvat rajusti satelliteinternet.com. Seuraa kuukausittaista käyttöäsi operaattorin sovelluksesta tai käyttömittarista. Jos toistuvasti ylität katon, harkitse siirtymistä isommalle datamäärälle tai tarkista, tarjoaako operaattori bonusalueita (off-peak -aikoina ilmaista dataa) isommille latauksille. Tarvittaessa operaattorit kuten HughesNet ja Viasat tarjoavat mahdollisuuden ostaa lisädatapaketteja palauttaaksesi täyden nopeuden satelliteinternet.com – tämä maksaa, mutta voi olla hätäratkaisu. (Starlink-käyttäjillä ei tällä hetkellä ole datakattoja, mutta rajoitettuja liittymiä käyttävien kannattaa budjetoida suoratoisto ja pilvivarmistukset sen mukaan.)
• Viiveen pienentäminen: Et voi itse muuttaa GEO-satelliittien luontaista viivettä – fysiikan lakeja ei voi kiertää. Suorituskykyä tehostavien proxyjen tai TCP-kiihdyttimien käyttö (joita osa palveluntarjoajista hyödyntää modeemeissaan) saattaa hieman parantaa sivujen latausnopeutta, mutta perusviive 600+ ms säilyy. Jos matala viive on elintärkeää (esim. pelaamiseen tai reaaliaikaiseen osakekauppaan), ainoa ratkaisu on vaihtaa matalan kiertoradan (LEO) tarjoajaan, jos sellainen on saatavilla (esim. Starlink), joissa ping on luonnostaan pienempi. Paikallisverkossa voit varmistaa, ettei esimerkiksi suuri lähetys täytä yhteyttä (mikä lisäisi viivettä). Lisäksi jotkin VPN-protokollat aiheuttavat lisäviivettä – jos on pakko käyttää VPN:ää satelliitin yli, nopeampi protokolla (kuten WireGuard) voi auttaa hieman.

Lyhyesti: asenna laite oikein, poista vältettävissä olevat hidasteet ja pysy liittymäsi rajoissa. Vaikka et voi saada GEO-satelliitin viivettä kuidun tasolle, voit silti varmistaa, että saat oman palvelusi mahdollisimman hyvän suorituskyvyn. Ja kun uudet satelliittiratkaisut tulevat saataville, harkitse päivitystä parempaan nopeuteen/viiveeseen, jos sitä tarvitset.K: Saanko satelliitti-internetiä ilmaiseksi?
V: Et saa – satelliitti-internetiä ei tällä hetkellä ole tarjolla kuluttajille ilmaiseksi. Kaikki suuret palveluntarjoajat edellyttävät maksullista liittymää ja erikoislaitteistoa – satelliittien ja maa-asemien pyörittäminen maksaa paljon, joten palvelua ei voida tarjota ilmaiseksi. Ole varovainen, jos joku mainostaa ”ilmaista satelliitti-internetiä”, sillä kyseessä on todennäköisesti huijaus tai väärää tietoa discussions.apple.com. Ainakin laitteen ja palveluliittymän joutuu hankkimaan. Lähimmäksi ”ilmaista” satelliitti-internetiä on päästy hyvin erityistilanteissa: esimerkiksi Ukrainan sodan aikana SpaceX tarjosi Starlink-laitteita ja -palvelua ilmaiseksi alueille, joilla internet oli katkennut discussions.apple.com. Jotkut avustusoperaatiot tai hallitusten erityisohjelmat ovat rahoittaneet satelliittinettiä hädän hetkellä yhteisöille. Mutta nämä ovat poikkeustapauksia. Lisäksi on olemassa palvelu nimeltään Outernet/Othernet, joka lähettää satelliitin kautta yksisuuntaista dataa (esim. uutisia tai opetusmateriaalia) ilmaiseksi, mutta kyse ei ole vuorovaikutteisesta internet-yhteydestä. Käytännössä, jos haluat satelliitti-internetin kotiisi, sinun pitää varautua normaaleihin kuukausikustannuksiin. Jos hinta on este, tarkista mahdolliset tukiohjelmat tai mieti olisiko matkapuhelinverkon tukiasema (halvempi datapaketti) riittävä. Tällä hetkellä mikään satelliittiyhtiö ei tarjoa ilmaista yhteyttä kuluttajille – pelkästään laitteet maksavat satoja ja satelliittien laukaisu miljoonia, joten kustannukset katetaan tilausmaksuilla.K: Voinko käyttää satelliitti-internetiä asuntovaunussa tai veneellä?
V: Kyllä, satelliitti-internetiä voi käyttää liikkeellä ollessa, etenkin uusilla teknologioilla – mutta joitakin huomioita on otettava. Perinteisesti satelliitti-internet oli vain kiinteään osoitteeseen sidottu. Palveluissa kuten HughesNet ja Viasat täytyy rekisteröidä palveluosoite ja suunnata tiettyyn satelliittikeilaan; jos matkustit kauas alueen ulkopuolelle, yhteys ei toiminut ilman uuden suuntauksen ja aktivoinnin (ja astian uudelleen suuntaaminen ei ole helppoa tien päällä). Jotkut harrastajat kyllä kantoivat mukana siirrettäviä satelliittiantennia ja pystyttivät ne leirintäalueella, mutta se vaati manuaalista suuntausta joka pysähdyksellä eikä mahdollistanut nettikäyttöä liikkeessä satelliteinternet.com. Veneillä taas perinteiset ratkaisut vaativat kalliita vakautettuja GEO-satelliittiantenneja – yleensä vain aluksilla tai huvijahdeilla, joilla on suuri budjetti.Nykyään mobiili satelliitti-internet on Starlinkin ja muiden innovaatioiden ansiosta paljon saavutettavampaa. Starlink tarjoaa erityisen palvelun liikkuvaan käyttöön (Starlink Roam). Starlinkin avulla voit ottaa lautasesi mukaan ja käyttää nettiä missä tahansa toiminta-alueen sisällä – enää ei ole yhtä sidottua keilaa. Lautasen voi asentaa leirille ja yhteys muodostuu automaattisesti. Lisäksi on tullut saataville tasainen suorituskykyinen Starlink-lautanen, jonka voi kiinnittää asuntoautoon tai veneeseen liikkuvaa käyttöä varten (se pystyy seuraamaan satelliitteja liikkeessä). Käyttäjät ovat raportoineet onnistuneensa striimaamaan ja työskentelemään sekä ajon että purjehduksen aikana. Kannattaa huomioida, että liikkuvaan käyttöön tarkoitetut laitteet ja liittymät maksavat enemmän (liikkuvaan käyttöön kelpaava lautanen noin 2500 €, ja merikäyttöliittymät useita satoja euroja kuussa), mutta perus RV-liittymät (pysäköitynä) ovat useimmiten lähempänä 120 €/kk.Asuntoautoon saat nyt mahdollisuuden pysähtyä lähes mihin vain ja käyttää laajakaistaa – merkittävä muutos diginomadeille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esteet kuten puut tai kanjonien seinät voivat estää yhteyden jopa Starlinkillä – aina pitää olla näkymä taivaalle. Veneillä, erityisesti rannikkoalueilla ja järvillä, Starlink toimii, kun ollaan noin 100 km rannasta (valtamerillä on oma meripalvelu). Perinteiset merisatelliittinetit (Inmarsat, KVH jne.) ovat yhä olemassa, mutta ne ovat erittäin kalliita ja hitaita (lähinnä sähköpostiin ja puheeseen). Starlinkista on tulossa nopeasti veneilijöiden suosikki, kun halutaan oikeaa, nopeaa nettiä vesillä.Yhteenvetona satelliitti-internetin käyttö asuntoautoissa tai veneillä on nykyisin mahdollista:

• Jos tarvitset yhteyttä pysäköitynä (tai ankkurissa), voit käyttää kuluttajille tarkoitettuja satelliittiyhteyksiä (jotkut käyttävät tavallista Starlink-astia pysähdyspaikoilla).
• Mikäli haluat yhteyden liikkeessä, tarvitset erikoislaitteet (kuten Starlinkin liikkuvaan käyttöön tarkoitetun lautasen tai ammattitasoisen automaattisesti suuntaavan GEO-antenniin).
• Muista aina kiinnittää lautanen kunnolla ja noudata palveluntarjoajan ehtoja (esim. Starlink Roam sallii käytön eri maissa, mutta jos viivyt liian kauan ulkomailla tai käytät maissa, joita ei tueta, palveluun tulee rajoituksia).

Lopputulos: uuden LEO-satelliittiteknologian ansiosta luotettava internetyhteys asuntoautoon tai veneeseen on nyt mahdollinen. Käyttö ei ole enää rajoitettua paikallaan oloon tai kalliisiin merijärjestelmiin. Jokainen, joka liikkuu verkon ulottumattomilla alueilla, voi pitää yhteydet yllä, kunhan huolehtii laitteiden ja liittymän asianmukaisesta hankinnasta ja hallinnasta.

K: Mikä on ero LEO- ja GEO-satelliittien välillä internet-palveluissa?

• Kaavio, jossa verrataan matalalla kiertoradalla (LEO) ja geostationaarisella kiertoradalla (GEO) olevien satelliittien sijainteja.
  Geostationaariset (GEO) satelliitit kiertävät maapallon päiväntasaajan yläpuolella noin 36 000 kilometrin korkeudessa ja pysyvät kiinteästi saman pisteen yllä (ne kiertävät samaa tahtia kuin maa pyörii). GEO-satelliitti ”pysäköi” käytännössä itsensä yhden paikan ylle. Koska ne ovat niin korkealla, jokainen GEO-satelliitti kattaa valtavan alueen – vain kolmella GEO-satelliitilla voidaan kattaa suurin osa maapallosta (paitsi napa-alueet). Esimerkiksi yksi GEO kattaa koko Yhdysvaltojen mantereisen alueen. Näin ollen globaali kattavuus vaatii vain vähän satelliitteja (perinteisesti käytössä on ollut vain muutama iso satelliitti) telarus.com. Haittapuolena on etäisyys: signaaleilla kestää noin 0,25 sekuntia kulkea ylös tai alas, mikä johtaa yhteensä noin 500–700 ms viiveeseen yhdensuuntaisella yhteydellä telarus.com. Lisäksi GEO-satelliitin kapasiteetti (kaistanleveys) jaetaan kaikkien käyttäjien kesken sillä laajalla kattavuusalueella, joten käyttäjäkohtaiset nopeudet olivat aiemmin matalia (vaikka uusissa tehokkaissa GEO-satelliiteissa on paljon enemmän kapasiteettia kuin vanhoissa). Esimerkkejä: HughesNet ja Viasat käyttävät GEO-satelliitteja, samoin satelliitti-TV-palvelut. GEO-lautasantenni osoittaa aina kiinteästi yhteen kohtaan taivaalla. GEO-satelliitit ovat suuria ja kalliita (yli 100 miljoonaa dollaria kappale), mutta tarvitset vain muutaman maailmanlaajuista verkkoa varten (kapasiteetti voi silti rajoittaa, koska yksi satelliitti palvelee niin monia).
• Matalalla maata kiertävät (LEO) satelliitit kiertävät paljon lähempänä maapalloa, yleensä noin 300–1 200 kilometrin korkeudessa broadbandnow.com. Koska ne eivät pysy yhdessä paikassa, ne liikkuvat nopeasti taivaan poikki. Käyttäjän näkökulmasta tietty LEO-satelliitti näkyy vain muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen seuraava tulee tilalle – ja näin vuorotellen. Jatkuvaan palveluun LEO-järjestelmät vaativat suuren määrän satelliitteja kiertämään koordinoidusti telarus.com. Suurin hyöty on lyhyempi etäisyys: yhteysviive voi olla vain 20–40 ms, lähes sama kuin maanpäällisessä verkossa telarus.com. Lisäksi kukin satelliitti kattaa pienemmän alueen, joten alueella voi olla enemmän kaistaa käyttäjää kohti (ja verkko voi käyttää taajuuksia uudelleen alueittain). LEO-satelliitit siirtävät yhteyden saumattomasti seuraavalle, kun yksi poistuu näkyvistä ja toinen tulee tilalle – tämä kaikki hoidetaan automaattisesti ohjelmistolla sekä antenneilla, jotka seuraavat satelliitteja. Esimerkkejä: SpaceX Starlink (joka suunnittelee yli 12 000 satelliittia), OneWeb (suunnitteilla 648 satelliittia) ovat LEO-konstellaatioita internetiä varten. LEO-satelliitit ovat pienempiä ja halvempia kuin GEO:t, mutta niitä tarvitaan paljon enemmän. Ne vaativat lisäksi tiheän maa-asemaverkoston ja kehittynyttä ohjelmistoa liikkuvan verkon hallintaan. Monimutkaisuus on suurempi, mutta suorituskyky on parempi (alhainen viive, suuri nopeus) ja kattavuudesta voi tulla lopulta täydellisen globaali (myös napa-alueet, joita GEO ei kata hyvin).

Yhteenvetona, GEO vs LEO: GEO-satelliitit = erittäin korkea rata, pysyvät paikallaan Maahan nähden, tarvitsevat vain muutaman satelliitin ja kiinteät, yksinkertaiset antennit, mutta viive on korkea ja kapasiteetti voi rajoittaa. LEO-satelliitit = matala rata, liikkuvat taivaalla, vaativat suuren määrän satelliitteja ja seuraavia antenneja, mutta tarjoavat matalan viiveen ja mahdollisuuden palvella useita käyttäjiä suuremmalla nopeudella käyttäjää kohden. On myös MEO-satelliitteja (keskikorkealla radalla) (esim. noin 5 000–12 000 km korkeudessa), jotka pyrkivät tasapainottamaan näitä ominaisuuksia – esimerkkinä O3b-verkko noin 8 000 km korkeudessa, jonka viive on noin 150 ms ja jota käytetään esimerkiksi kaukaisten alueiden telekuormaliikenteen runkoyhteyksissä. Kuluttajilla vuonna 2025 pääasialliset vaihtoehdot ovat kuitenkin GEO (vakiintunut) ja LEO (nouseva). Jokaisella radalla on oma paikkansa: GEO on todistettu ja luotettava laajaan kattavuuteen (ja erinomainen televisiolle jne.), kun taas LEO mahdollistaa huipputasolla matalan viiveen ja suuren nopeuden. Tulevaisuuden verkko saattaa yhdistellä molempia parhaiden hyötyjen saavuttamiseksi telarus.com telarus.com.