Internet-yhteydet Japanissa: Kattava yleiskatsaus

Suurimmat internetpalveluntarjoajat (ISP:t) ja markkinaosuudet

Japanin internetmarkkinoita palvelee yhdistelmä aiempia toimijoita ja uusia yrityksiä, joista muutama merkittävä tarjoaja dominoi tilaajamarkkinoita. Parhaat ISP:t kiinteässä internetyhteydessä ovat sekä perinteisiä teleyrityksiä että kaapelioperaattoreita. Johtavat tarjoajat (internetliittymien markkinaosuuden mukaan) ovat​ pulse.internetsociety.org:

• SoftBank Corp. – noin 21 % markkinaosuus internetyhteysmarkkinoista​ pulse.internetsociety.org. SoftBank (mukana Yahoo! BB -palvelu) oli aikainen DSL-innovaattori ja tarjoaa nykyään kuitu- (”SoftBank Hikari”) ja mobiililaajakaistapalveluja.
• KDDI Corporation – noin 19 % markkinaosuus​ pulse.internetsociety.org. KDDI (brändinimellä ”au”) tarjoaa kuituyhteyttä (au Hikari) ja mobiilipalveluja, ja on hankkinut ISP:itä, kuten Biglobe, laajentaakseen laajakaistaverkkoaan.
• NTT Communications (OCN) – noin 12 % markkinaosuus​ pulse.internetsociety.org. OCN on NTT:n suurin vähittäinen ISP-brändi, joka hyödyntää NTT:n kuituinfrastruktuuria. (NTT:n ryhmän markkinaosuus on korkeampi mukaan lukien muut NTT:n jaot, kuten NTT Docomon laajakaistapalvelu.)
• NTT Docomo – noin 8 % markkinaosuus​ pulse.internetsociety.org. NTT Docomo, joka on ykkös mobiilioperaattori, tarjoaa ”Docomo Hikari” kuitupalvelua (jälleenmyyntiä NTT:n FLET’S-kuitu) koteihin.
• J:COM (Jupiter Communications) – noin 4 % markkinaosuus​ pulse.internetsociety.org. J:COM on suurin kaapelilaajakaistapalveluiden tarjoaja, joka tarjoaa internetiä kaapelitelevisioverkkojen kautta, erityisesti kaupunkialueilla.

Kymmenet pienemmät ISP:t (esim. So-net, @nifty ja alueelliset tarjoajat) kattavat loput markkinat, usein jälleenmyymällä tai hyödyntämällä edellä mainittujen suuryritysten infrastruktuuria. Kaiken kaikkiaan Japanin internetpalvelumarkkinat ovat erittäin kilpailulliset, ja viisi suurinta tarjoajaa kattaa noin kaksi kolmasosaa tilaajista​ pulse.internetsociety.org. Markkinakilpailua pidetään ”erinomaisena”, mikä antaa kuluttajille useita vaihtoehtoja useimmilla alueilla​ pulse.internetsociety.org. Suurimmat mobiiliverkko-operaattorit (NTT Docomo, KDDI au, SoftBank ja uusi tulokkaat Rakuten Mobile) vaikuttavat myös internetyhteyksiin, erityisesti mobiililaajakaistan ja kotilaajakaistan pakettitarjousten kautta. NTT Docomo johtaa mobiilipuolta noin 42% mobiililiittymistä vuonna 2022, jota seuraavat KDDI (~30%), SoftBank (~26%) ja Rakuten (~2%)​ content.twimbit.com, mikä heijastaa kolmikkojen pitkää dominaa jopa älypuhelinten aikakaudella.

Laajakaistan infrastruktuurin kehitys ja kattavuus (Kaupungit vs. Maaseutu)

Japanilla on yksi maailman kehittyneimmistä laajakaista-infrastruktuureista, ja sen kattavuus on erittäin korkea jopa maaseutualueilla. Kiinteä laajakaista (kuitu, kaapeli tai DSL) on saatavilla käytännössä kaikille talouksille. Varhaiset valtionaloitteet, kuten ”e-Japan” -suunnitelma (2001), asettivat aggressiiviset tavoitteet laajakaistan käyttöönotolle, mikä edisti verkon nopeaa kehitystä​ journals.openedition.org. Vuoteen 2008 mennessä hallitus ilmoitti jo, että 98.3 %:lla talouksista oli pääsy laajakaistaan, ja 86.5 %:lla oli saatavilla nopeaa laajakaistaa (pääasiassa kuitua)​ journals.openedition.org. Tänä päivänä kuituverkot ovat käytännössä saavuttaneet lähes yleisen kattavuuden – noin 99.9 % tiloista katettiin kuituilla 2024 loppuun mennessä​ budde.com.au. Tämä laajakaistan FTTH-käyttöönotto tarkoittaa, että useimmilla kaupunkialueilla on useita nopeita vaihtoehtoja. Kaupungeissa on tavallista, että kerrostalot on esitekniikkaan varustettu kuitu- tai kaapeliyhteyksillä.

Huolimatta Japanin vaikeasta maantieteestä (yli 14 000 saarta ja monia vuoristoalueita​ blog.apnic.net), kaupunkien ja maaseudun välinen ero internetyhteyksissä on suhteellisen pieni. Maaseudulla ja syrjäisillä alueilla on hyödynnetty kohdennettuja infrastruktuuriohjelmia. Hallituksen ”Maantieteellisten digitaalisten jakautumisaineiden täydellinen purkaminen” -ohjelma (Laajakaista Zero -alueiden poistoprojekti) on myöntänyt tukea yhteyksille harvaan asutetuilla alueilla​ journals.openedition.org. Tällaiset ponnistukset ovat mahdollistaneet sen, että jopa syvällä vuoristossa ja syrjäisillä saarilla on yhdistetty monenlaisilla ratkaisuilla – kuitua on laajennettu, missä se on mahdollista tai käytetään kiinteitä langattomia ja satelliittiyhteyksiä, joissa kaapelien laskeminen on epäkäytännöllistä​ journals.openedition.org. Esimerkiksi pienet syrjäiset yhteisöt Hokkaidossa ja muissa prefektuureissa ovat saaneet hallituksen rahoittamia FTTH-verkkoja tai kaapelipäivityksiä esimerkkeinä digitaalisen kuilun poistamisesta​ journals.openedition.org​ journals.openedition.org.

Kaupungit vs. Maaseutu: Kaupungissa kuluttajat nauttivat yleensä paitsi kuituyhteydestä myös kaapeli-internetistä ja korkean kapasiteetin mobiiliverkoista. Kilpailu on intensiivistä kaupungeissa, mikä johtaa korkeisiin nopeuksiin ja kilpailukykyisiin hintoihin. Toisaalta jotkut maaseudun käyttäjät ovat historiallisin perustein riippuneet vähemmistä vaihtoehdoista (esim. luottaen vanhempiin DSL- tai dial-up-yhteyksiin 2000-luvun alussa), mutta tämä on muuttunut dramaattisesti. 2010-luvulla maaseudun laajakaistakattavuus on parantunut valtion avustusten ja operaattoreiden investointien kautta. Alle 1% talouksista on vielä sijainneissa ilman maakaapelilaajakaistayhteyttä, ja niitä palvellaan yhä suurelta osin satelliitti- tai muilla vaihtoehdoilla​ budde.com.au. Jotta varmistettaisiin kattavuus vaikeasti tavoitettavissa paikoissa (syrjäiset saaret, vuoristoiset kylät ja merialueet), japanilaiset teleoperaattorit ovat jopa siirtyneet satelliittipartnereihin (käsitellään myöhemmin)​ budde.com.au. Yhteenvetona infrastruktuurivaje kaupunkien ja maaseudun välillä on kaventunut siihen pisteeseen, että perusteellinen laajakaistayhteys on lähes yleistä, vaikka maaseutualueilla saattaisi olla tarjonnassa vähemmän tarjoajia tai osittain alhaisemmat keskimääräiset nopeudet kuin suurimmissa kaupungeissa.

Internetnopeuden ja hinnoittelun vertailut

Kiinteät laajakaistanopeudet: Japanin laajakaistanopeudet sijoittuvat maailman nopeimpien joukkoon. Vuoden 2023 alussa kiinteän internetin keskimääräinen latausnopeus oli noin  150 Mbps​ datareportal.com, luku, joka on nopeasti noussut, sillä gigabitin kuituyhteydet ovat tulleet normiksi. Kansainvälisissä vertailuissa Japani on usein viiden parhaan joukossa kiinteän laajakaistan nopeudessa, ja keskimääräinen (mean) latausnopeus on arvioitu olevan noin 212 Mbps viimeisimmissä vertailuissa​ en.wikipedia.org. Suurin osa kiinteälinjaisten käyttäjistä on kuituyhteyksissä, ja tavallisesti markkinoilla on tarjolla nopeuksia, jotka vaihtelevat  100 Mbps:sta 1 Gbps:iin. Itse asiassa 1 Gbps -suunnitelmat ovat olleet standardina asuinkuituissa yli vuosikymmenen ajan, ja äskettäin tarjoajat ovat ottaneet käyttöön  10 Gbps kuitupalvelut monilla kaupunkialueilla erityisesti vaativille käyttäjille. Todelliset nopeudet vaihtelevat, mutta jopa langattoman verkon yli monet asiakkaat näkevät satojen Mbps:ien todellista suorituskykyä. Kaapeliyhteys (koaksiaali) voi tarjota nopeuksia 100-300 Mbps alueilla, joissa sitä on saatavilla. Vanha DSL, jonka nopeudet rajoittuivat yksinumeroisiin Mbps:iin tai ~50 Mbps:iin, on suurimmalta osin poistettu käytöstä – NTT:n alueelliset yritykset ovat virallisesti suljettaneet ADSL-palvelut vuoteen 2023 mennessä, siirtämällä käyttäjiä kuituyhteyksiin​ omdia.tech.informa.com​ flets-w.com. Tämä siirtyminen tarkoittaa, että jopa pienissä kunnissa asiakkaat käyttävät nyt tyypillisesti FTTH- tai kaapeliyhteyksiä.

Mobiililaajakaistanopeudet: Mobiilinetti Japanissa on myös korkealaatuista. 4G LTE verkot tarjoavat käyttäjille tyypillisesti kymmeniä Mbps:ita. Mobiililatausnopeuden mediaani oli noin 40.9 Mbps vuoden 2023 alussa​ datareportal.com. 4G:ssä käyttäjät vahvalla kuuluvuusalueella näkevät usein 50–100+ Mbps nykyaikaisilla laitteilla. 5G:n käyttöönoton myötä huippunopeudet ovat lisääntyneet dramaattisesti: Japanin 5G-verkot (erityisesti mmWave-kattavuusalueilla) voivat saavuttaa gigabitin luokan nopeuksia, vaikka tyypilliset 5G-käyttäjäkokemukset ovat 100–300 Mbps. Mobiilioperaattoreiden keskuudessa äskettäiset testit osoittivat, että Rakuten (uusin operaattori) oli hieman edellä mediaani 5G nopeudessa (~51 Mbps) 2023 lopulla​ speedtest.net, mutta yleisesti ottaen suurilla operaattoreilla on verrattavissa olevaa suorituskykyä. Japanin kaupungeissa laaja kuitu-infrastruktuuri ja tiheä tukiasemaverkosto tukevat johdonmukaisia mobiilidataa. Jopa junissa tai metrossa katkeamaton kuuluvuus varmistaa, että mobiilin internet on monille käyttäjille käytännöllinen vaihtoehto tai lisä kiinteälle laajakaistalle.

Hinnoittelu: Internetpalveluiden hinnoittelu Japanissa on suhteellisen kohtuullista kansainvälisillä tasoilla. Tyypillinen kuitulaajakaistasuunnitelma (100 Mbps:sta 1 Gbps:iin rajattomana) kotitaloukseen maksaa suunnilleen ¥5,000–¥6,000 kuukaudessa  (noin $35–$50 USD). Yhden kansainvälisen vertailun mukaan Japanin laajakaistan keskimääräinen kuukausihinta on noin $38 USD​ worldpopulationreview.com. Tämä vastaa vain noin 1 % keskimääräisestä kotitaloussaatavasta perusinternet-yhteyksiin​ pulse.internetsociety.org, mikä heijastaa hyvää kohtuullisuutta. Japanin hinta megabittiä kohden on äärimmäisen alhainen – noin $0.06 per Mbit/s kuukaudessa​ worldpopulationreview.com – korkeiden nopeuksien ja kohtuullisten hintojen ansiosta. Esimerkiksi jopa kunnollinen 1 Gbps kuitusuunnitelma saattaisi olla ¥6,500 (~$45) kuukaudessa, mikä tarkoittaa vain $0.045 per Mbps. ISP:iden kilpailu pitää hinnat kurissa; esimerkiksi päivitys 100 Mbps:sta 1 Gbps:iin maksaa yleensä vain vähän enemmän. Asiakkaat ovat jo pitkään tottuneet alhaisiin marginaalikustannuksiin nopeusparannuksissa, mikä näkyi jo vuonna 2009, jolloin muutaman dollarin maksaminen tuplasi nopeudet 8 Mbps:sta 50 Mbps:iin​

newamerica.org​

newamerica.org.

Mobiilidatapalveluiden hinnoittelu on myös laskenut viime vuosina hallituksen painostuksen ja Rakutenin sisäänpääsyn ansiosta. Vuonna 2022 mobiilipalveluiden keskimääräinen tuotto käyttäjää kohden (ARPU) oli laskenut noin ¥4,000 (~$30) kuukaudessa​ content.twimbit.com, mikä osoittaa kohtuuhintaisia mobiilisuunnitelmia (usein suurilla tai rajattomilla datapaketeilla). Suuret operaattorit tarjoavat rajattomia 4G/5G -datapaketteja hintaluokassa ¥6,000–¥7,000 ($45–$55), ja halvemmat rajoitetun datan suunnitelmat kevyille käyttäjille tai alabrändien (MVNO) kautta alkavat noin ¥2,000 ($15) muutamasta GB:stä. Kaiken kaikkiaan japanilaiset kuluttajat nauttivat korkeasta vastineesta rahalle internet-yhteydessään – gigabitin kodin kuitu ja nopea mobiilidata hintatasoilla, jotka ovat usein alhaisempia kuin Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa megabitin perusteella​

newamerica.org.

Hallitusregulaatiot ja rajoitukset internet-yhteyksille

Internetin hallinta ja avoimuus: Japani ylläpitää vapaata ja avointa internet-ympäristöä minimaalisen valtion sisällön suodatuksen kanssa. Japanin perustuslaki takaa sananvapauden ja kieltää nimenomaisesti sensuurin, ja tämä ulottuu myös verkkoviestintään​ giswatch.org. Telekommunikaatiolaki säilyttää  viestinnän salaisuuden, mikä tarkoittaa, että ISP:it ja teleoperaattorit eivät voi mielivaltaisesti valvoa tai sensuroita käyttäjän liikennettä​ giswatch.org. Japanissa ei ole kansallisia estoja sosiaaliselle medialle tai poliittisille verkkosivuille; käyttäjät Japanissa voivat käyttää kaikkia merkittäviä globaalin internetin palveluja esteettä​ refworld.org​ refworld.org. Tämä sitoutuminen internetvapauteen näkyy Japanin johdonmukaisesti korkeissa sijoituksissa maailman internetvapautta mittaavissa indekseissä (luokiteltu ”vapaaksi” hyvin alhaisella estotasolla)​ refworld.org.   Verkon neutraalisuus  on myös osa politiikkakehystä – Japani käsittelee ISP:tä yleisinä kuljettajina eikä salli epäoikeudenmukaista rajoittamista tai laillisten palveluiden estämistä, periaate, joka on  kirjattu lakiin​ en.wikipedia.org. Tämä tarkoittaa sitä, että kohtuullisen verkon hallinnan lisäksi tarjoajat yleensä tarjoavat avointa internetiä eivätkä voi suosia tiettyjä sivustoja tai sovelluksia tavalla, joka vahingoittaa kilpailua.

Sisällön sääntely ja täytäntöönpano: Vaikka suora sensuuri on kielletty, hallitus kannustaa toimenpiteisiin laittoman sisällön vastaamiseksi verkossa. Japanilaiset ISP:t, teollisuusjärjestöjen kautta, suodattavat vapaaehtoisesti tiettyä sisältöä joka on yleistetty, kuten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaa materiaalia. Vuodesta 2011 lähtien tarjoajat ovat tehneet yhteistyötä lainvalvonnan kanssa estääkseen pääsyn tunnetuille lastenporno-sivustoille käyttämällä estolistauksia, vaikka tällaista suodattamista on hoidettava tarkasti sensuurin periaatteen huomioon ottaen. Toinen esimerkki on tekijänoikeusrikollisuus-sivustot – huhtikuussa 2018, kasvavan piratismin vuoksi manga/anime-sivustojen osalta, hallitus otti ”hätätoimenpiteen” pyytämällä ISP:itä vapaaehtoisesti estämään tiettyjä piratismin verkkosivustoja (erityisesti Mangamura, AniTube ja MioMio)​ japantimes.co.jp​ japantimes.co.jp. Tämä pyyntö, joka tehtiin ennen erityislain käytössä, herätti keskustelua oikeudesta ja sananvapaudesta, mutta useimmat suuret ISP:t suostuivat suojelemaan älyllisiä omistusoikeuksia. Tämän jälkeen Japani muutti tekijänoikeuslakejaan torjuakseen piratismin (esimerkiksi kieltämällä voimattoman manga lataamisen vuonna 2021), antaen näin vahvemman laillisen perusteet tällaisten sivustojen torjumiselle. Lukuun ottamatta piratismia ja lasten suojelemista, poliittiset tai sosiaaliset sisällöt eivät ole järjestelmällisesti estettyjä​ refworld.org. Jopa kiistanalaisia puheita tai oppositioryhmiä koskevat verkkosivustot ovat saavutettavissa, ja Japanissa on vakaa verkkomedian ja blogien kenttä, joka kriittisesti arvioi politiikkaa ja yhteiskuntaa. Palveluntarjoajat ja hallitus tekevät yhteistyötä tiettyjen standardien täytäntöönpanossa – esimerkiksi mobiilioperaattoreilla on oltava oletus suodatus alaikäisille  (vuodesta 2009) estääkseen alaikäisiä käyttäjiä pääsemästä pornoon tai muuhun haitalliseen sisältöön puhelimissa​ giswatch.org. Aikuiset voivat kuitenkin kieltäytyä tällaisista suodatusista, eikä Japanissa ole Suurta palomuuria/core-tyyppistä järjestelmää.

Valvonta ja yksityisyys: Japanin laki löytää tasapainon yksityisyysoikeuksien ja lainvalvonnan tarpeiden välillä. Toisaalta yksityisyyttä suojellaan voimakkaasti – teleoperaattoreita, jotka  rikovat viestinnän salaisuutta (esimerkiksi paljastamalla käyttäjien viestejä ilman lupaa), voidaan tuomita rikosoikeudellisiin rangaistuksiin​ giswatch.org. Toisaalta on olemassa lakeja, jotka mahdollistavat viranomaisille internettoiminnan valvonnan tiukkojen ehtojen mukaan. Kripaluuntumislain (2000) myötä poliisi voi keskeyttää viestintää (mukaan lukien internetliikenne) takavarikolla vakavissa rikoksissa​ giswatch.org. Vuonna 2017 uusi salaliittolaki laajensi rikosoikeudellisten tapauksien piiriä, joiden vuoksi valvontamääräyksiä voidaan hakea (ilmeisesti terrorismin ehkäisemiseksi)​ refworld.org. Nämä kehitykset ovat herättäneet huolta ylitulkitsemisesta, mutta yleensä valvonta on kohdistettua ja vaatii tuomioistuimen hyväksyntää. Tietojen massavalvontaa tavallisilta internet-käyttäjiltä ei ole raportoitu, vaikka vuodet 2013-2014 paljastivat, että tiedustelupalvelut olivat hankkineet joitain edistyneitä valvontavälineitä​ refworld.org. Lisäksi Japanissa on Lain ISP:n vastuuvapauden rajoittamisesta (2001), joka tarjoaa ilmoitus- ja poisto-rakenteen – ISP:itä ei voida pitää vastuussa käyttäjien sisällöstä, jos he noudattavat menettelyjä poistaakseen laittomia sisältöjä ilmoitettaessa​ giswatch.org. Tämä laki kannustaa palveluntarjoajia poistamaan herjaavaa tai loukkaavaa sisältöä virallisen pyynnön perusteella, mikä auttaa torjumaan esimerkiksi kostosivustot tai herjauksen, mutta se tarkoittaa myös, että sisältöä saatetaan poistaa, jos se potentiaalisesti rikkoo lakeja (ilman tuomiomääräyksiä joissain tapauksissa). Kaiken kaikkiaan internetin sääntely Japanissa on suhteellisen kevyttä, keskittyen turvallisen verkkoympäristön edistämiseen (vapaaehtoisten ISP-käytänteiden ja käyttäjäkoulutuksen kautta) sen sijaan, että asetettaisiin raskaita rajoituksia. Hallituksen lähestymistapa on ollut edistää kilpailua (esimerkiksi velvoittamalla numeroiden siirrettävyys ja mobiiliverkon roaming-uutuuksille) ja varmistaa yleispalvelu, samalla pääosin jättämällä internetin sisältökerros hallitsemattomaksi. Käyttäjät nauttivat laajasta vapaudesta verkossa lain rikkomiseen ja siviililoukkauksiin liittyvien lakien rajoissa.

Kuituoptisten verkkojen kasvu ja laajentuminen

Japani oli maailman johtava maa kuituoptisten laajakaistapalveluiden varhaisessa käyttöönotossa ja laajentamisessa. FTTH (Kuitu kotiin) -deployointi alkoi 2000-luvun alussa ja kiihtyi nopeasti sekä valtion politiikan että kilpailudynamiikan ansiosta. e-Japan-strategian (2000) alla Japani asetti tavoitteeksi tehdä nopeasta internetistä laajalti saatavilla, minkä jälkeen seurasi u-Japan (Ubiquitous Network) strategia, joka tähtäsi kansalliseen laajakaistakattavuuteen vuoteen 2010 mennessä​ journals.openedition.org. NTT, nykyinen teleoperaattori (jaettu alueellisiin NTT Eastin ja NTT Westiin), johti kuidun laajentamista B FLET’S -palvelun myötä alkaen noin 2001-2002. Samalla kilpailevat ISP:t, kuten Yahoo! BB (SoftBank), rekrytoivat aktiivisesti DSL-asiakkaita – tämä kilpailu pakotti NTT:n investoimaan seuraavan sukupolven kuituverkkoihin. Vuoteen 2005 mennessä kuitulaajakaistaliittymiä oli jo 10 miljoonaa, ylittäen alkuperäiset tavoitteet​ journals.openedition.org. Kasvu jatkui eksponentiaalisesti: Japanissa oli noin 15 miljoonaa FTTH-asiakasta vuoden 2008 loppuun mennessä​ researchgate.net ja 17.8 miljoonaa maaliskuussa 2010​ econstor.eu, mikä teki siitä ensimmäisen maan, joka todella laaja-alaisesti omaksui kuituyhteyden. Tämä hyväksyntä saatiin aikaan purkamisregulaatioilla, jotka sallivat itsenäisten ISP:ien tarjota palveluja NTT:n kuitulinjoilla, mikä varmisti kuluttajille valinnanvapauden ja hyvät hinnat.

Koko 2010-luvun ajan kuitu korvasi DSL:ää ja laajeni ulottuvuudeltaan. NTT:n alueelliset kuituverkot kulkivat kymmenien miljoonien kotitalouksien lähellä; vuoteen 2014 mennessä yli 30 miljoonaa kotitaloutta oli kuituverkon ulottuvilla​ senko.com. Kaapelitelevisioyhtiöt myös päivittävät järjestelmiään, mutta monet päättivät siirtää asiakkaita kuituyhteyksiin, missä se oli mahdollista (kerran jopa rakentamalla hybridistä kuitu-kaapelia tai kumppanuuksia NTT:n/KDDI:n kuituinfrastruktuurin kanssa). Valtion ponnistus eliminoida viimeiset “laajakaista nollat” alueet tukemalla vaihtoehtoisia tekniikoita (kuten WiMAX, LTE ja satelliitti) 2000-luvun lopussa varmisti, että jopa alueet, joilla ei voitu aluksi saada kuitua, eivät jäisi ilman liityntöä​ journals.openedition.org. Ajan myötä jotkin langattomat ratkaisut olivat väliaikaisia – monet yhteisöt, jotka saivat internetiä alun perin WiMAXin tai paikallisten langattomien kautta ovat sen jälkeen saaneet kuituja tai korkeatehoisia mikroaaltolinkkejä, kun projektit ovat edenneet. Huomattavaa on se, että NTT East ja West ilmoittivat ADSL-palveluidensa täydellisestä sulkemisesta vuoteen 2023 mennessä (ja muut operaattorit, kuten SoftBank, seurasivat), mikä merkitsi DSL-aikakauden päättymistä ja täydellistä siirtymistä kuitu- tai kaapeliyhteyksiin kiinteissä internet-yhteyksissä​ omdia.tech.informa.com.

Tänä päivänä kuituoptiset verkot valtaavat Japanin laajakaistamarkkinat. Vuonna 2023 on noin 36.6 miljoonaa FTTH-asiakasta aktiivisena​ blog.apnic.net, noin 44 miljoonasta kokonaisten kiinteistä laajakaistalinjoista. Tämä tarkoittaa, että yli 80 % laajakaistayhteyksistä ovat kuituja. Loput ovat suurimmaksi osaksi kaapelinettiä (noin 6.5 miljoonaa)​ blog.apnic.net, vähenevänä osuutena DSL tai FWA (kiinteä langaton pääsy). Kattavuus on lähes yleistä: yli 99 % kotitalouksista voi tilata FTTH-palvelun​ budde.com.au, ja tavoitteena on saavuttaa 99.9 % vuoteen 2030 mennessä nykyisten suunnitelmien mukaan​ japan.go.jp. Kuitupalveluiden laatu on myös parantunut – aluksi suurin osa FTTH-yhteyksistä oli 100 Mbps, mutta vuosituhannen puolivälin aikana tarjoajat päivittivät 1 Gbps -suunnitelmiin (usein samalla hinnalla). Viime vuosina 10 Gbps kuitu (joita kutsutaan joskus ”cross-network” tai XG-PON -palveluiksi) on otettu käyttöön NTT:ltä, KDDI:ltä ja muilta suurissa suurkaupunkialueilla. Esimerkiksi NTT:n “Hikari Cross” tarjoaa jopa 10 Gbps. Nämä äärimmäisen nopeat suunnitelmat tähtäävät teho­käyttäjiin ja yrityksiin, mutta viittaavat kuitu­kapasiteetin jatkuvaan kasvuun.

Maaseudun kuitu­laajentamiseen on syytä erityisen mainitsemiseen: monet syrjäiset kylät, jotka olivat aiemmin digitaalisen kuilun väärällä puolella, hyötyvät nyt yhteisön kuituverkosta, usein hallituksen tukemien myötä. Joissain tapauksissa paikallishallinnot tai sähköyhtiöt (esim. Optage Kansai-alueella, joka on sähköyhtiö) ovat rakentaneet kuitua ja tarjoavat palvelua. Sähköyhtiöt kuin Kansai Electric (Optagen ”eo Hikari”) ja Chūbu Electric (CNS) ovat tulleet kuitualueille, laajentamalla kuitua sähkoinfrastruktuurin rinnalla​ blog.apnic.net. Nämä ponnistelut täydentävät NTT:n kansallista laajentamista. Yhdistämällä nämä yksityiset ja julkiset aloitteet Japani saavutti yhden maailman korkeimmista FTTH-penetratiivista vain kahdessa vuosikymmenessä.

Tulevaisuudessa kuitu­verkon laajentaminen Japanissa siirtyy peruskattavuudesta kapasiteetin parantamiseen ja ylläpitoon. Koska käytännössä kaikki maan nurkat voidaan saavuttaa (tai saavutetaan vuoteen 2030 mennessä) kuidun avulla, painopiste on kuitu­verkon tekemisessä “yleispalveluksi” (virallisesti hallitus aikoo nimetä internet-yhteyden – todennäköisesti kuitu tai vastaava – yleispalveluvelvoitteeksi)​ japan.go.jp. NTT tutkii myös seuraavan sukupolven opto­verkko­teknologiaa (kuten sen IOWN-aloitetta, joka voisi edelleen parantaa nopeuksia ja vähentää viivettä täysin fotonisilla verkoilla tulevaisuudessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Japanin kuitu­verkkojen laajentaminen on ollut menestystarina: alusta lähtien lähes nollasta kuitu­yhteyksistä vuoden 2000 paikkeilla kymmeniin miljooniin tänä päivänä, mikä muuttaa merkittävästi tapaa, jolla japanilaiset kansalaiset pääsevät internettiin kotona ja työssä.

Mobiiliverkon kattavuus ja tunkeutuminen (3G, 4G, 5G)

Mobiiliverkot ovat erittäin yleisiä Japanissa, ja tilaajamäärät ylittävät väestön määrän, sillä monilla käyttäjillä on useita laitteita. Japani oli matkapuhelinteknologian edelläkävijä, lanseeraten kehittyneitä palveluja aikaisin ja saavuttaen laajan kattavuuden nopeasti. Alla on kuvaus Japanin mobiiliverkkojen sukupolvista ja niiden nykytilasta:

• 3G-verkot: Japanissa oli yksi ensimmäisiä maita, jotka ottivat käyttöön 3G:n. NTT Docomo lanseerasi maailman ensimmäisen kaupallisen 3G-palvelun (FOMA, W-CDMA:sta perustuu) vuonna 2001, ja 2000-luvun puoliväliin mennessä 3G oli täysin korvannut 2G:n kaikilla pääasiallisilla operaattoreilla. 3G tarjosi kansallista ääni- ja datapalvelua (internet-yhteys puhelimien kautta) nopeuksilla aluksi muutamia satoja kbps ja myöhemmin parannettiin (HSPA:n avulla) muutamaksi Mbps:ksi. Kaikki kolme perinteistä operaattoria (Docomo, KDDI au, SoftBank) saavuttivat lähellä 100 %:n väestökattavuutta 3G:llä 2000-luvun lopulla, mikä mahdollisti mobiilisähköpostin ja verkkoselailun jokapäiväisen käytön​ refworld.org. Kuitenkin 2020-luvulle tultaessa 3G on tullut vanhahtavaksi. Operaattorit ovat prosessissa poistaa 3G-verkot uudelleenkäyttääkseen taajuuksia 4G/5G:lle. KDDI (au) sulki 3G-palvelunsa maaliskuussa 2022, ja **SoftBank seurasi sulkemalla 3G:n tammikuussa 2024**​ content.twimbit.com. NTT Docomo aikoo ylläpitää 3G:tä hieman pidempään (tietyiltä laitteilta yhteensopivuuden vuoksi), mutta on ilmoittanut lopettavansa 3G:n maaliskuussa 2026​ content.twimbit.com. Tuloksena on, että vuoteen 2024 mennessä suurin osa mobiilikäyttäjistä on siirretty pois 3G:stä; jäljellä oleva 3G:n käyttö Japanissa on alle 3 % mobiililiittymistä ja nousee​ content.twimbit.com.
• 4G (LTE) -verkot: Neljännen sukupolven mobiiliteknologia otettiin Japanissa käyttöön noin 2010 (Docomo lanseerasi LTE:n loppuvuodesta 2010, brändinä Xi, ja muut operaattorit vuonna 2012). Japanin 4G LTE -laajentuminen oli aluksi hieman hitaampaa verrattuna muihin maihin, mutta se sai nopeasti vauhtia. Nykyisin 4G LTE -verkot kattavat käytännössä koko maan – 100 % Japanin väestöstä voi käyttää vähintään yhtä 4G-signaalia​ pulse.internetsociety.org. LTE on mobiiliyhteyksien työhevonen, joka käsittelee suurimman osan puheesta (VoLTE:n kautta) ja dataliikenteestä. Kaikki operaattorit ovat käyttäneet laajasti LTE-Advanced -ominaisuuksia, tarjoten huippulatausnopeuksia hyvin yli 300 Mbps ihanteellisissa olosuhteissa. Käytännössä 4G-käyttäjät näkevät tyypillisesti kymmeniä Mbps kuten aiemmin mainittiin. Vuonna 2022 noin 67 % Japanin ~196.5 miljoonasta mobiili­liittymästä oli 4G:ssä (suurin osa muista oli 5G:ssä)​ content.twimbit.com. Koska markkina on saturoitunut, 4G-tilaajien määrät ovat huipussaan ja siirtymässä kohti 5G:n käyttöä. Huolimatta siitä, 4G-kattavuus pysyy tärkeänä erityisesti maaseudulla tai sisätiloissa, joissa 5G-signaalit (erityisesti korkeataajuus) saattavat olla heikompia. Kolme suurta operaattoria ovat vahvistettu 4G:n kattaa maaseutualueita – jopa syrjäisillä saarilla on usein LTE-tukiasemia, joskus satelliittiyhteys käyttäen. MVNO:t myös hyödyntävät näitä 4G-verkkoja, tarjoten halvempia SIM-osuuksiin liittyviä sopimuksia, mikä on lisännyt mobiili­internetin käyttöä hintatietoisessa asiakaskunnassa (kuten opiskelijat tai pienituloiset kotitaloudet).
• 5G-verkot: Japani oli varhaisia 5G:n käyttäjiä Aasiassa, ja NTT Docomo, KDDI ja SoftBank lanseerasivat kaikki kaupallisia 5G-palveluja maaliskuussa 2020​ content.twimbit.com. Rakuten Mobile, joka on rakentanut pilvipohjaisen 4G-verkoston uutena tulokkaana, aloitti 5G-palvelunsa vuonna 2022​ content.twimbit.com. Ensimmäiset 5G-julkaisut keskittyivät kaupunkikeskuksiin (Tokio, Osaka, Nagoya jne.), käyttäen keskipitkiä taajuuksia (esim. 3.7 GHz) ja joitain korkeataajuisia mmWave-signaaleja suosituilla alueilla. Kattavuus on laajentunut nopeasti: hallitus asetti tavoitteeksi suoja 95 % väestöstä 5G:llä vuoteen 2023 loppuun mennessä (eli maaliskuuhun 2024 mennessä)​ content.twimbit.com, ja operaattorit ovat aikarajoja saavuttamasta tai ylittämästä tätä. Jo vuonna 2023 arviolta 94 %:lla ihmisistä oli pääsy 5G-signaaliin ainakin yhdeltä tarjoajalta​ pulse.internetsociety.org. Tämä tarkoittaa, että useimmilla kaupungeilla ja kyliillä on 5G, vaikka syrjäisillä alueilla saattaa olla vain yksi operaattorin 5G-signaali toistaiseksi. Vuonna 2022 noin 30 % mobiililiittymistä oli 5G:ssä (monet käyttäjät päivittivät laitteita, mutta osalla on yhä 4G-suunnitelmat)​ content.twimbit.com. Tämä osuus nousee nopeasti; vuoteen 2025 mennessä valtaosa käyttäjistä on todennäköisesti 5G-suunnitelmilla, ja vuoteen 2028 mennessä ennakoidaan, että noin 75 % käyttää 5G:tä​ content.twimbit.com. Japanin 5G-palvelut tarjoavat merkittävästi korkeampaa kaistanleveyttä ja kapasiteettia, mahdollistavat uusien sovellusten (HD-suoratoisto, AR/VR, IoT) kukoistamisen. Erityisesti 5G:tä pidetään myös ratkaisuna maaseudun laajakaistaan, sillä sen sijaan, että kuitua olisi helpompi laskea jokaiseen taloon, operaattorit voivat tarjota 5G-kiinteitä langattomia linkkejä. NTT Docomo ja muut tekevät kokeita 5G-pohjaisista kodin internet-yhteyksistä, erityisesti alueilla, joissa kuituyhteyksien laskeminen on kallista.

Mobiilizujen käyttö ja operaattorit: Japanissa on enemmän mobiili­liittymiä kuin ihmisiä – suunnilleen 155 mobiililiittymää 100 asukasta kohti (196,5 miljoonaa liittymää verrattuna 125 miljoonaan väkilukuun vuonna 2022)​ content.twimbit.com. Tämä sisältää älypuhelimet, peruspuhelimet (pääasiassa ikääntyneet käyttäjät), tabletit ja kannettavat datakortit, sekä kasvavan määrä IoT/M2M-yhteyksiä. Älypuhelinten käyttöaste on erittäin korkea (yli 80 % väestöstä omistaa älypuhelimen), mikä tekee mobiili­internetistä osan jokapäiväistä elämää. Suurimmat mobiili­verkko-operaattorit (MNO:t) ovat: NTT Docomo, KDDI (au), SoftBank, ja Rakuten Mobile. NTT Docomo on suurin, noin 42 % markkinaosuudella mobiilisopimuksista​ content.twimbit.com. Se on entinen monopolimobiilipalvelut tarjoaja (NTT:stä eriytetty) ja tunnettu laajasta verkon laadustaan. KDDI (au) on noin 30 % ja vahva kilpailija, erityisesti esikaupunki- ja maaseutulinjoilla (se muodostui kantaverkko­operaattoreiden fuusiosta mukaan lukien toiseksi vanhin mobiili­operaattori, DDI). SoftBank (joka osti entisen Vodafonen Japanissa vuonna 2006) hallitsee noin 25–26 % markkinoita​ content.twimbit.com ja on keskittynyt kaupunkimarkkinoihin sekä mobiilipalveluiden yhdistämiseen internet- ja mediatarjoajien kanssa. Uusi tulokas Rakuten Mobile avinoi täydellisen palvelun vuonna 2020 ja ylsi noin 2% markkinaosuuteen 2022​ content.twimbit.com. Rakuten on rakentanut ainutlaatuisen täysin virtuaalisen verkon alusta alkaen, ja se tarjoaa erittäin alhaisia hintoja houkutellakseen asiakkaita. Kuitenkin Rakutenin kattavuus oli aluksi heikko, koska heidän oli rakennettava tornit tyhjistä – tätä varten Rakutenilla on roaming-sopimus KDDI:n kanssa, jotta he voivat käyttää au:n 4G-verkkoa alueilla, joilla heillä ei ollut kattavuutta​ budde.com.au. Tämä järjestely mahdollisti Rakutenin tarjoavan kansallista palvelua alusta alkaen, mutta roaming-maksujen kustannuksella. Tällä hetkellä Rakuten on rakentanut tuhansia omia 4G/5G-tukiasemia ja kattaa suurimmat kaupungit, mutta se nojaa vielä roamaukseen joillakin maaseutualueilla. Hallitus tuki Rakutenin sisäänpääsyä (myöntämällä taajuuksia ja yksinkertaistamalla numeroiden siirto säännöksiä, jotta asiakkaat voisivat helposti vaihtaa operaattoreita vuonna 2023)​ budde.com.au, nähden tämän kilpailukyvyn lisäävän, joka vähentäisi kuluttajahintoja. Itse asiassa Rakutenin ensimmäinen saapuminen on saanut paikalliset kolmesta aikaisemmasta tarjoajasta julkaisemaan uusia alhaisen hintatason brändejä, kuten NTT:n ahamo, KDDI:n povo, SoftBankin LINEMO, jotta ne voisivat kilpailla ja hyödyttää kuluttajia.

Verkko­teknologiasta katsottuna Japanin operaattorit ovat huipputeknologian eturintamassa. He ovat ottaneet käyttöön VoLTE laajasti (kolmonen, mikä toimii taustana, kun kolmonen kaatuu), käyttävät taajuuksien yhdistämistä, 4×4 MIMO:a ja muita LTE-Advanced Pro -ominaisuuksia parantaakseen 4G. 5G:ssä he ovat siirtymässä Tukeisuusverkosta (NSA) Standalone 5G:n ydinverkkoihin, joita parannetaan viivettä ja mahdollistavat verkon jakamisen. Esimerkiksi NTT Docomo on saavuttanut itsenäisen 5G:n ja on esitellyt jopa 6.6 Gb/s nopeuksia kokeissa​ budde.com.au. Lisäksi palveluntarjoajat tutkivat 6G -innovaatioita – Japanin hallitus ja teollisuus (erityisesti NTT Docomo ja NEC) ovat investoineet 6G-kehittämiseen, tähtäimessään vuonna 2030.[ budde.com.au. Japani pyrkii olemaan edelläkävijä 6G:n kehityksessä, mikä varmistaisi, että Japanin tele­kommunikaatioala pysyy merkittävänä globaalisesti. Tämä johtuu osittain niiden kokemuksista 5G:stä, jossa japanilaiset toimitet olivat kilpailtava suurten globaalien toimijain kanssa; 6G:ssä Japani aikoo kehittää enemmän kotimaisia ratkaisuja. Voimme odottaa kokeellisten 6G-verkkojen ilmestyvän 2020-luvulle testisaarrilla (ehkä yhteistyössä World Expo 2025:n kanssa Osakassa tai muiden huipputapahtumien esittelyn yhteydessä).