Sokkeloinen totuus internet-yhteyksistä Burkina Fasossa – valkoisista vyöhykkeistä Starlink-unelmiin

Internet-yhteyksien nykytila Burkina Fasossa

Burkina Fason digitaalista ympäristöä leimaavat alhainen internetin levinneisyys ja vahva riippuvuus mobiiliverkoista. Vuonna 2023 vain noin 17–20 % väestöstä käyttää internetiä, mikä on selvästi alle Afrikan keskiarvon (~39 %) pulse.internetsociety.org ja globaalin keskiarvon (~66 %) datareportal.com. Raaka lukuina tämä tarkoittaa noin 4,7 miljoonaa aktiivista internetin käyttäjää noin 23 miljoonan asukkaan maassa digitalmagazine.bf. Tämä tarkoittaa, että vain noin yksi viidestä burkinafasolaisesta on käyttänyt internetiä viimeisten kolmen kuukauden aikana, mikä korostaa huomattavaa digitaalista kuilua.

Mobiili vs. kiinteä yhteys: Internet-yhteydet Burkina Fasossa ovat ylivoimaisesti mobiilipainotteisia. Vuoden 2023 lopulla maassa oli noin 17 miljoonaa mobiili-internettiä käyttävää liittymää – noin 77 %:n väestöpeitto yhteyden osalta digitalmagazine.bf. ”Liittymä” ei kuitenkaan aina tarkoita aktiivista käyttöä (monilla on SIM-kortteja, jotka mahdollistavat datan, mutta joita he käyttävät harvoin). Jyrkässä kontrastissa kiinteät laajakaistaliittymät (kotitoimisto- tai yritysyhteydet) ovat erittäin harvinaisia: vain noin 84 807 kiinteää internet-liittymää oli aktiivisena vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä digitalmagazine.bf. Kiinteiden yhteyksien – erityisesti uusien valokuitulinjojen suurissa kaupungeissa – määrä on kasvanut nopeasti (kasvua 140 % vuodesta 2022) digitalmagazine.bf, mutta ne kattavat silti vain murto-osan koko internetin käytöstä. Käytännössä valtaosalle burkinafasolaisista internetyhteys tarkoittaa mobiilipuhelinta (tyypillisesti 3G/4G-mobiilidataa) kiinteän kodin laajakaistan sijaan.

Kaupunki vs. maaseutu – erot: Yhteyksissä on selvä kaupunki–maaseutu-kuilu. Ouagadougoun ja Bobo-Dioulasson kaltaisissa kaupungeissa kattavuus ja käyttöaste ovat huomattavasti paremmat kuin maaseutukylissä. Koko maassa noin 85 % väestöstä on vähintään perusmobiilisignaalin piirissä, mutta peitto heikkenee nopeasti syrjäseuduilla – 3G-mobiililaajakaista saavuttaa vain ~64 % maasta, ja 4G/LTE kattaa vain 46 % developingtelecoms.com. Loput niin sanotut “valkoiset alueet” ovat käytännössä ilman signaalia kokonaan. Vuonna 2022 noin 1 700 asutusta tunnistettiin valkoisiksi alueiksi, joissa ei ole puhelin- eikä internetyhteyttä, useimmiten harvaan asutuilla, maaseudulla tai konfliktiherkillä seuduilla developingtelecoms.com. Vasta 183 niistä oli yhdistetty vuoteen 2022 mennessä erityisohjelmien kautta developingtelecoms.com. Näin ollen internetin levinneisyys kaupungeissa voi olla moninkertainen verrattuna kansalliseen 20 %:iin, kun taas monilla maaseutualueilla se on lähes nolla. Keskeinen taustasyy on sähkö – Burkina Fasossa sähköistysaste on alhainen, ja “sähköön pääsyn puute kärjistää digitaalista kuilua erityisesti maaseudulla” etcluster.org. Yksinkertaisesti: jos kylissä ei ole virtaa ladata puhelimia tai ylläpitää tukiasemia, internetyhteys jää haaveeksi.

Keskeiset tunnusluvut (2023–24): (Burkina Faso verrattuna vertailuarvoihin)

• Internetin käyttäjien levinneisyys: ~20 % väestöstä digitalmagazine.bf (Afrikan keskiarvo ~39 % pulse.internetsociety.org; Maailmanlaajuinen ~66 % datareportal.com)
• Mobiililiittymien levinneisyys: 116 % (eli enemmän SIM-kortteja kuin ihmisiä, koska monet käyttävät useita SIM-kortteja) developingtelecoms.com
• Mobiili-internetyhteyksiä: ~18 miljoonaa (noin 77 % väestöstä potentiaalisesti pääsee internetiin mobiili-SIMin kautta) digitalmagazine.bf
• Aktiivisia internetin käyttäjiä: ~4,7 miljoonaa (20 % levinneisyys – monilla pääsy, mutta kaikki eivät käytä aktiivisesti) digitalmagazine.bf
• Kiinteät laajakaistaliittymät: ~85 tuhatta (≪1 % väestöstä – erittäin vähän) digitalmagazine.bf
• Kaupunkien 4G-peitto: Korkea kaupungeissa (suurimmissa kaupungeissa on 4G/LTE useilta operaattoreilta)
• Maaseudun kattavuus: Monilla maaseutualueilla vain 2G tai ei lainkaan kattavuutta; arviolta 15 % väestöstä ilman mobiilisignaalia developingtelecoms.com.

Nämä luvut osoittavat, että vaikka infrastruktuurin kattavuus (mobiiliverkko, SIMien omistus) ulottuu suurimpaan osaan kansalaisista, todellinen internetin käyttö on silti hyvin vähäistä. Kustannukset, lukutaito ja sähkönsaanti (katso alla) kasvattavat tätä katveen ja käytön kuilua.

Infrastruktuurihaasteet – katveet, kustannukset ja sähköongelmat

Burkina Fasolla on merkittäviä infrastruktuurihaasteita, jotka estävät internetin laajempaa käyttöä. Ensimmäinen on yksinkertaisesti peittoalue: nuo “valkoiset alueet”, joilla ei ole palvelua, kuvastavat vaikeutta rakentaa verkkoja kaikkialle maahan. Noin 15 % burkinafasolaisista asuu alueilla, joilla ei ole lainkaan telekommunikaatiosignaalia developingtelecoms.com. Vaikka kattavuutta olisikin, se saattaa olla pelkkä hidas 2G tai epäluotettava reuna-alueen signaali. Infrastruktuurin laajentaminen syrjäkyliin on kallista ja tuottaa operaattoreille vähän tuloja – siksi valtion on täytynyt tulla apuun tukiaisilla (siitä lisää myöhemmin).

Toinen iso este on sähkö ja sähkönsaanti. Suurilta alueilta Burkina Fason maaseudulla puuttuu pääsy sähköverkkoon. Tällaisilla alueilla tukiasemat toimivat aurinkopaneeleilla tai dieselgeneraattoreilla – kallis ja usein epävakaa ratkaisu. Kylissä asuville ihmisille jo pelkkä puhelimen lataus voi olla haaste, jos luotettavaa sähköä ei ole. Tämä energiakuilu heijastuu suoraan yhteyskuiluun, kuten kehitysyhteisötkin toteavat: sähkön puute kasvattaa digitaalista kuilua maaseudulla etcluster.org. Käytännössä edes edullinen 3G-datapaketti ei auta, jos puhelin on tyhjä tai tukiasemalla ei ole virtaa.

Internet-palveluiden edullisuus on ollut huolenaihe näin matalatuloisessa maassa, mutta se on itse asiassa parantunut viime vuosina. Burkina Fason mobiilidatan hinnat ovat nyt Länsi-Afrikan edullisimpia suhteessa tuloihin pulse.internetsociety.org. Esimerkiksi perusmobiilidatapaketti (1 GB) voi maksaa alle 1 % keskimääräisestä kuukausitulosta pulse.internetsociety.org, mikä täyttää YK:n asettaman edullisuuden tavoitteen. Laitteiden hinta on kuitenkin yhä este – älypuhelimet, tietokoneet ja jopa 4G-yhteensopivat laitteet ovat kalliita pienituloisille kotitalouksille. Monet käyttävät edelleen peruspuhelimia, joilla ei pääse nykyaikaiseen internetiin lukuun ottamatta yksinkertaisia tekstiviestejä (SMS).

Vähemmän ilmeinen mutta kriittinen haaste on infrastruktuurin turvallisuus ja vakaus. Burkina Faso on kohdannut poliittista epävakautta ja konflikteja viime vuosina, eikä tietoliikenneinfrastruktuuri ole ollut poikkeus. Vandalismi ja kapinallisjoukkojen iskut tietyillä alueilla (erityisesti pohjoisessa ja idässä, missä jihadistiryhmät toimivat) ovat johtaneet siihen, että kymmenittäin yhteystorneja on tuhottu tai poistettu käytöstä developingtelecoms.com. Elokuuhun 2023 mennessä 681 tietoliikennepaikkaa oli poissa käytöstä tai saavuttamattomissa turvallisuussyistä – lisääntyen 632:sta edellisvuonna developingtelecoms.com. Jokainen vaurioitunut torni tarkoittaa yhteyden katkeamista kokonaisilta yhteisöiltä. Lisäksi asentajat eivät aina voi turvallisesti päästä torneille tai korjata niitä konfliktialueilla, mikä johtaa pitkiin katkoihin. Tämä turvallisuushaaste lisää yhden vaikeustason verkon laajentamiseen ja ylläpitoon.

Lopuksi, koska Burkina Faso on sisämaavaltio, maan kansainvälinen kaistanleveys on rajallinen, sillä se on riippuvainen merikaapeleista, jotka päätyvät naapurimaan rannikoille (Ghana, Norsunluurannikko jne.). Kaikki kansainvälinen internetliikenne kulkee vain muutaman keskeisen kuitureitin kautta. Yhteyksien monipuolisuus ylöspäin (upstream diversity) arvioidaan huonoksi – maassa on alle kolme erillistä kansainvälistä yhteyttä, mikä tekee Burkina Fasosta haavoittuvan alueellisille kaapelikatkoille pulse.internetsociety.org. (Esimerkiksi suuri merikaapelivaurio vuonna 2023 aiheutti internetkatkoksia koko Länsi-Afrikassa, mikä korosti Burkina Fason riippuvuutta naapurimaiden yhteyksistä.) Tämä rajallinen kansainvälinen infrastruktuuri voi myös pitää tukkuhintojen kaistanleveyden korkealla ja vaikuttaa kuluttajien internet-palvelun laatuun ja hintaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Burkina Fason liittymähaasteet ovat monisyisiä: maantieteelliset katvealueet, sähköistys- ja sähköongelmat, laitteiden hankinnan kalleus sekä turvallisuusriskit vaikuttavat kaikki siihen, että internet-yhteys on yhä suuren osan väestöstä ulottumattomissa.

Valtion politiikka ja sääntelykehys

Burkinalainen hallitus tunnistaa nämä haasteet ja on viime vuosina käynnistänyt politiikka- ja kehitysohjelmia yhteyksien parantamiseksi. Tietoliikennesektoria valvoo kansallinen sääntelyviranomainen ARCEP (Autorité de Régulation des Communications Électroniques et des Postes), joka säätelee operaattoreita, hallinnoi taajuuksia ja valvoo palvelustandardeja. Yleisesti ottaen Burkina Fasolla on liberalisoitu tietoliikennemarkkina useiden yksityisten operaattorien ansiosta (2000-luvun uudistusten myötä), mutta valtio toimii yhä aktiivisesti kattaakseen palveluvajeet syrjäisillä alueilla.

Yksi keskeinen politiikkatyökalu on yleispalvelu- ja yhteysrahasto (FASU), joka on valtion hallinnoima ja rahoitetaan teleoperaattoreilta kerättävillä maksuilla. FASUa käytetään verkon laajentamisen tukemiseen kannattamattomille maaseudun ”valkoisille alueille”. Vuoden 2022 lopulla digitaalisen siirtymän ministeriö ilmoitti kunnianhimoisesta suunnitelmasta tuoda mobiili- ja internetpalvelut 1 000 syrjäiseen yhteisöön kolmen vuoden sisällä developingtelecoms.com developingtelecoms.com. Suunnitelmaan kuuluu julkista rahoitusta suoraan tornien ja infrastruktuurin rakentamiseksi sinne, missä teleyritykset eivät muuten investoisi. Noin 6,2 miljardia CFA-frangia (~10,5 miljoonaa dollaria) oli jo käytetty 183 aiemmin ilman verkkoa olleen kylän yhdistämiseksi vuoteen 2022 mennessä developingtelecoms.com.

Tämän pohjalta hallitus ilmoitti vuonna 2025 entistä suuremmasta panostuksesta: 800 uutta telemastoa on suunnitteilla vuodelle 2025 katvealueiden täyttämiseksi developingtelecoms.com. Näistä 250 paikkaa rakennetaan Maailmanpankin tukemassa Digital Transformation Acceleration Project (PACT Digital) -hankkeessa, ja loput 550 tornia rahoittaa FASU developingtelecoms.com. Tavoitteena on parantaa kattavuutta merkittävästi vuoteen 2027 mennessä ja päästä lähemmäs yleistä yhteyspalvelua. On kuitenkin huomioitava, että viranomaiset eivät ole kertoneet yksityiskohtaisesti edistymisestä, eikä tiedetä ovatko nämä torniprojektit aikataulussa developingtelecoms.com. Lisäksi suunnitelmien on selvitettävä jatkuvat turvallisuusongelmat – hallitus ei ole vielä selittänyt, miten uusia torneja suojellaan ilkivallalta, joka on vaivannut aiempaa infrastruktuuria developingtelecoms.com.

Sääntelykehyksen osalta Burkina Faso on päivittänyt lakejaan digitaalisen kehityksen tahdissa pysyäkseen. Vuonna 2021 otettiin käyttöön uusi laki kyberrikollisuutta vastaan ja joulukuussa 2024 ARCEP sai päätökseen digitaalisen lainsäädännön ja sääntelyn uudistuksen kansainvälisen tuen avulla jonesday.com. Tämä sisälsi olemassa olevien lakien auditoinnin ja uusien määräysten laatimisen parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Vaikka yksityiskohdat ovat teknisiä, tarkoituksena on modernisoida tietoliikenne-/ICT-sektorin oikeudellinen ympäristö – kattaen mm. toimiluvat, taajuushallinnan, kuluttajansuojaa ja digipalveluiden sääntelyä. Vahvempi oikeudellinen kehys voisi teoriassa rohkaista investointeja ja parantaa palvelun laatua, jos sitä sovelletaan oikein.

Valtion kanta internetvapauteen ja katkoihin on myös huomionarvoinen. Toisin kuin eräät naapurimaat, Burkina Faso ei ole turvautunut internetkatkoihin kuluneen vuoden aikana huolimatta turvallisuustilanteesta – 0 katkosta viimeisen 12 kuukauden aikana pulse.internetsociety.org. Tämä on positiivinen merkki yhteyden vakaudesta (käyttäjiä ei katkaista hallituksen toimesta), vaikka tilanne voi muuttua turvallisuusympäristön muuttuessa. Viranomaiset ovat kuitenkin pyrkineet säätelemään joitakin osa-alueita: esimerkiksi on esitetty lakialoite rajoittaa SIM-korttien määrää henkilöä kohden, jolla pyritään ehkäisemään petoksia ja lisäämään turvallisuuden valvontaa developingtelecoms.com. Ja vaikka markkinat on yleisesti avattu kilpailulle, hallitus on ollut varovainen täysin rajoittamattomien palveluiden suhteen (kuten myöhemmin nähtävässä satelliitti-internetin tapauksessa).

Yhteenvetona voidaan todeta, että Burkina Fason valtio on aktiivisesti mukana yhteyksien laajentamisessa, hyödyntäen yleispalvelurahoja ja hankkeita maaseudun kattavuuden kasvattamiseen, ja päivittää sääntelykehystä edistääkseen kilpailukykyistä ja turvallista tietoliikennesektoria. Politiikat ovat hyväntahtoisia – tavoitteena koko maan kattava laajakaista vuoteen 2030 mennessä – mutta toteutus on edelleen haastavaa taloudellisten, logististen ja turvallisuushaasteiden vuoksi.

Keskeiset toimijat: Kansainväliset ja paikalliset internet-palveluntarjoajat

Haasteista huolimatta joukko kansainvälisiä telekommunikaatiojättejä ja paikallisia tarjoajia ohjaa Burkina Fason internet-palvelumarkkinoita. Markkina voidaan karkeasti jakaa mobiiliverkko-operaattoreihin ja internet-palveluntarjoajiin (ISP) (joista osa on päällekkäisiä):

• Orange Burkina Faso: Orange – ranskalainen monikansallinen yhtiö – on maan johtava mobiili- ja internet-palveluntarjoaja. Sillä on noin 50 %:n osuus internet-markkinoista pulse.internetsociety.org, ja sillä on lähes 9 miljoonaa mobiili-internetin tilaajaa (Q3 2023) digitalmagazine.bf. Orange tarjoaa 2G/3G/4G-mobiilipalveluita koko maassa sekä kiinteää laajakaistaa (kuitu mukaan lukien kaupungeissa). Sen johtoasema perustuu laajempaan verkkopeittoon ja parempaan laatuun, vaikka asiakaspalautteissa on ollut valituksia katkoksista ja hinnoittelusta.
• Moov Africa (Onatel): Moov on Marokon teleoperaattorin Maroc Telecomin brändi, joka on käytännössä entisen valtionyhtiön Onatelin yksityistetty muoto. Sillä on suuri osuus mobiilimarkkinoista, noin 6,94 miljoonaa mobiili-internetin tilaajaa digitalmagazine.bf (noin 40 % osuus). Moov/Onatel hallinnoi runkoverkkoja ja on perinyt paljon kuparijohtoja ja vanhempia verkkoja. Se tarjoaa DSL- ja jonkin verran kuitulaajakaistaa mobiilipalveluiden lisäksi. Maroc Telecomin tausta tuo investointiresursseja, mutta se kilpailee tiukasti Orangen kanssa.
• Telecel Faso: Telecel on kolmas mobiilioperaattori, pienempi paikallinen toimija, jolla on noin 1,8 miljoonaa datatilaajaa digitalmagazine.bf (~10 % osuus). Sillä on asema etenkin kaupunkialueilla ja jonkin verran läsnäoloa maaseudulla, mutta jäljessä oleva verkon laajennus ja taloudelliset haasteet ovat viime aikoina johtaneet Telecelin tilaajamäärän laskuun digitalmagazine.bf. Telecelillä ei ole merkittävää kiinteää laajakaistatarjontaa, vaikka se on kokeillut joitakin langattomia laajakaistaratkaisuja. Yritys markkinoi itseään usein edullisemmalla hinnoittelulla, mutta verkon laatu koetaan heikommaksi kuin Orangella tai Moovilla.
• GVA (Canalbox): Group Vivendi Africa (GVA), Canal+-brändin Canalbox alla, on uusi vaikutusvaltainen toimija, mutta keskittyy kuidulla koteihin vietävään laajakaistaan suurimmissa kaupungeissa. GVA lanseerasi kuituinternetin Ouagadougouhun ja Bobo-Dioulassoon, ja kasvu on ollut räjähdysmäistä. Vuoden 2023 lopulla GVA oli suurin kuitulaajakaistatoimittaja 40 835 tilaajalla, mikä oli 279 % kasvu edellisvuodesta digitalmagazine.bf. Canalbox-palvelu (jossa on rajaton nopea data) on nopeasti houkutellut kasvavaa kaupunkien keskiluokkaa ja yrityksiä. GVA:n menestys osoittaa nopean kodin laajakaistan kysynnän – tosin vain kaupunkilaisille. (Huomionarvoista on, että GVA on pelkästään ISP eikä tarjoa mobiilipalveluja.)
• FasoNet (Onatel): FasoNet on Onatel/Moovin kiinteän internetin siipi ja ollut perinteisesti yritysten ja hallinnon tärkein ISP. Internet-liikenteen markkinaosuudella mitattuna ”FasoNet” hallitsee noin 23 % internet-markkinoista pulse.internetsociety.org. Tämä viittaa todennäköisesti yritysten vuokrajohtoihin, ADSL-liittymiin ja joihinkin kuituasiakkaisiin Onatelin asiakaskannassa. Onatelin kuituasiakasmäärä oli 13 050 syyskuussa 2023 digitalmagazine.bf (tehden siitä kolmanneksi suurimman kuitutoimijan GVA:n ja Orangen jälkeen). FasoNet/Onatel hyötyy siitä, että se omistaa suuren osan maan tietoliikenneinfrastruktuurista (kuiturunkoverkot, kansainväliset yhteydet), mutta vähittäispalveluissa kilpailu on kovaa.
• Muut ISP:t ja aloitteet: Markkinoilla toimii myös muutamia pienempiä ISP-toimijoita, kuten VTS (noin 600 kuituasiakasta digitalmagazine.bf) sekä eräät satelliittipohjaiset palveluntarjoajat, jotka palvelevat mm. kansalaisjärjestöjä tai yrityksiä syrjäisemmillä alueilla. Myös valtiolla on ANPTIC (Kansallinen ICT-edistämisviranomainen), jolla on alle 1 %:n markkinaosuus pulse.internetsociety.org – todennäköisesti tarjoten yhteyksiä e-hallintoon ja yhteisöjen telekeskuksiin. Kokonaisuutena ISP-markkina kiinteässä internetissä kasvaa vielä hyvin pieneltä pohjalta, ja Orange, GVA ja Onatel kaappaavat lähes kaiken uuden kotitalouksien laajakaistakysynnän.

Kilpailu ja markkinadynamiikka: Markkinakilpailu Burkina Fasossa on heikkoa tai kohtalaista – Internet Societyn arviointi sijoittaa sen “heikoksi” kilpailtavuudessa kuluttajien näkökulmasta pulse.internetsociety.org. Käytännössä kaksi suurta ryhmää (Orange ja Maroc Telecomin Moov/Onatel) dominoivat, ja niitä on sakotettu aiemmin palvelun laadusta sekä kartellimaisesta käyttäytymisestä. Kiinteän laajakaistan GVA Canalboxin tulo ja Telecelin asema kolmantena mobiilioperaattorina tuovat kuitenkin jonkin verran kilpailupainetta, erityisesti hinnoitteluun. Huomionarvoista on, että Burkina Fasossa on viime vuosina nähty kuluttajaboikotteja ja protesteja korkeiden mobiilidatahinnnoittelujen ja heikon palvelun takia, mikä ilmenee julkisena tyytymättömyytenä ja pakottaa operaattoreita sopeutumaan. Sääntelyviranomainen ARCEP on myös puuttunut tilanteisiin – esimerkiksi määräämällä sakkoja Orangelle, Mooville ja Telecelille puutteellisesta palvelun laadusta ja vaatinut parannuksia developingtelecoms.com. Nämä kaikki osoittavat, että vaikka toimijoita on useita, kuluttajilla on rajallisesti valinnanvaraa ja markkina on vasta kypsymässä kohti terveempää kilpailua.

Satelliitti-internet: uusi rintama (Starlink ja muut)

Yksi maailmanlaajuisen yhteydenpidon puhutuimpia kehityskulkuja on ollut satelliitti-internet, erityisesti matalan Maan kiertoradan (LEO) järjestelmät, kuten Elon Muskin Starlink. Burkina Fason kaltaiselle maalle – jossa on laajoja maaseutualueita ja harva infrastruktuuri – satelliittilaajakaista voisi olla todellinen läpimurto, kun nopea internet voitaisiin “säteillä” mihin tahansa sijaintiin ilman maanpäällisiä torneja tai kuitua. Satelliitti-internetin käyttöönotto Burkina Fasossa on kuitenkin ollut hidasta ja täynnä sääntelyesteitä.

Vuoden 2024 alussa Starlink ei ole vielä toiminnassa Burkina Fasossa, ja itse asiassa Starlink-laitteiden myynti on virallisesti kielletty hallituksen toimesta ecofinagency.com. Burkina Faso on yksi useista Afrikan maista (mukaan lukien Norsunluurannikko, Kongon demokraattinen tasavalta, Mali, Senegal, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka), jotka ovat päättäneet kieltää tai rajoittaa Starlinkin laitteet, kunnes asialliset luvat ovat kunnossa ecofinagency.com. Vaikka Starlinkin satelliitit teknisesti kattavat suurimman osan Afrikasta, yritys ei ole saanut sopimusta tai toimilupaa Burkina Fason viranomaisten kanssa, joten sääntelyviranomaiset ovat varoittaneet kuluttajia palvelun käytöstä. Tämä kielto korostaa hallituksen vaatimusta sääntelyn noudattamisesta (ja ehkä myös paikallisen telemarkkinan suojaamista), ennen kuin ulkomaiset satelliittioperaattorit saavat vapaasti toimia.

Tästä huolimatta Starlinkin suunnitelmat ovat horisontissa. Alan seurantatietojen mukaan Burkina Fasolle ennakoitiin Starlink-palvelun saantia vuoden 2024 tai 2025 aikana blog.telegeography.com, hallituksen hyväksynnästä riippuen. Itse asiassa Starlink on laajentunut Afrikassa nopeasti viimeisen kahden vuoden aikana – vuoden 2025 alussa palvelu oli 18 Afrikan maassa africa.businessinsider.com – joten on todennäköistä, että Burkina Faso tulee mukaan ajan myötä. Naapurimaat, kuten Niger, ovat edenneet (Nigerin hallitus myönsi Starlinkille luvan vuoden 2024 lopulla nähden siinä ratkaisun syrjäisten yhteisöjen yhdistämiseen). Kun palvelu käynnistyy, Starlink voi tarjota nopean mutta kalliin vaihtoehdon niille, jotka pystyvät hankkimaan laitteiston (~400 $ lautasesta) ja maksamaan ~50–100 $ kuukausimaksun. Tämä on aivan keskivertoburkinabélle liian kallista, mutta voi mullistaa yritysten, kansalaisjärjestöjen ja varakkaampien käyttäjien mahdollisuudet syrjäisillä tai alipalvelluille alueille – ja paikata yhdistettävyyden aukkoja, jotka eivät ehkä koskaan saa kuitua tai luotettavaa mobiiliverkkoa.

Starlinkin lisäksi Burkina Fasolla on kokemusta vanhemmista satelliitti-internetratkaisuista. VSAT-terminaaleja (jotka käyttävät geostationaarisia satelliitteja) ovat pitkään hyödyntäneet pankit, valtion virastot ja avustusjärjestöt yhdistääkseen syrjäisiä toimipisteitä. Perinteinen satelliittilaajakaista on kuitenkin kallista, ja sillä on rajallinen kapasiteetti. Viime aikoina myös muut yritykset, kuten Viasat ja Eutelsat (Konnect), ovat kiinnostuneet Afrikan markkinoista uusien satelliittipalveluiden myötä. Burkina Fason hallitus on kansainvälisten lahjoittajien (kuten satelliittioperaattori SES:iin sidoksissa olevan Luxemburgin hallituksen) avulla ottanut käyttöön satelliittiyhteyksiä humanitaarisiin tarpeisiin etcluster.org – esimerkiksi konfliktialueiden yhteisöllisten ICT-keskusten yhdistämiseksi silloin, kun maanpäälliset verkot ovat poissa käytöstä.

On huomionarvoista, että vaikka satelliitti-internet voi kiertää paikallisen infrastruktuurin rajoitukset, se vaatii sääntelyviranomaisten hyväksynnän jokaisessa maassa. Viranomaiset ovat ymmärrettävästi huolissaan suvereniteettiin, turvallisuuteen (valvomattomat viestit) ja kilpailuun (nykyisten teleoperaattoreiden suojeleminen) liittyvistä kysymyksistä. Luvanvarattomien Starlink-laitteiden kielto osoittaa, että Burkina Faso tasapainottelee varovaisesti näiden huolien ja uuden teknologian lupauksen välillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että satelliitti-internet on Burkina Fasolle sekä suuri mahdollisuus että sääntelyllinen ongelmakenttä. Teknologia voi ohittaa maan infrastruktuuripuutteet ja yhdistää syrjäisimmätkin nurkat (alueet, joilla nykyään on “nolla palkkia” signaalia). Starlinkin kaltaiset yritykset ovat astumassa markkinoille, ja niiden myötä Burkina Fasossa voi alkaa uusi digitaalisen yhdistettävyyden aikakausi syrjäisille kouluille, terveyskeskuksille ja yhteisöille. Käyttöönotto tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan hidasta ja hinnan rajoittamaa, ja hallitus pitää tiukan otteen tämän alan kehityksestä.

Miten Burkina Faso vertautuu: Naapurit ja globaalit mittapuut

Burkina Fason internet-yhteyden tilanteen hahmottamiseksi on hyödyllistä verrata sitä joihinkin naapureihin ja verrokkimaihin. Maa jää jälkeen monista Länsi-Afrikan naapureistaan liittyneisyydessä, mutta se on samalla tasolla joidenkin naapurissa olevien Sahelin maiden kanssa.

• Norsunluurannikko (Côte d’Ivoire): Vuonna 2023 noin 45 % norsunluurannikkolaisista käytti internetiä datareportal.com, mikä on yli kaksinkertainen osuus verrattuna Burkina Fasoon. Norsunluurannikko on panostanut voimakkaasti tietoliikenneinfrastruktuuriin ja hyötyy rannikkovaltion asemastaan merikaapelien solmukohdassa. Sen kaupungeissa on laajasti 4G- (ja jopa 5G-pilotteja), ja kasvava kuituverkko yhdistää koteja Abidjanissa. Tämä tekee Norsunluurannikosta alueen digitaalisesti kehittyneimpiä talouksia.
• Ghana: Burkina Fason etelänaapuri Ghana johtaa Länsi-Afrikkaa liittyneisyydessä. Ghanassa internet-penetraation arvioidaan olevan noin 70 % vuonna 2025 statista.com – poikkeuksellisen korkea lukema Afrikassa. Ghanan menestyksen taustalla ovat kilpailulliset telemarkkinat, laaja 3G/4G-peitto (myös maaseudulla) ja ennakoiva laajakaistapalveluiden laajentaminen. Sillä on myös korkeampi lukutaito- ja kaupungistumisaste, mikä lisää internetin käyttöä. Ero Ghanan ja Burkina Fason välillä korostaa, kuinka paljon politiikka ja markkinat voivat vaikuttaa lopputulokseen.
• Mali ja Niger: Nämä naapurimaat kohtaavat samanlaisia haasteita kuin Burkina Faso (sisämaavaltio, suuri maaseutuväestö, turvallisuusongelmat). Mali internetin käyttöaste on suunnilleen Burkina Fason tasolla, noin 20 % tai alempana (tarkat luvut vaihtelevat, ja konfliktit ovat häirinneet tietoliikennepalveluita tietyillä alueilla). Nigerillä on yksi maailman alhaisimmista internetin käyttöasteista – vuosina 2023–2024 vain 5–10 % väestöstä käytti nettiä etcluster.org. Nigerin laaja autiomaa ja erittäin alhainen sähköistyminen tekevät yhteyksien rakentamisen erittäin vaikeaksi. Burkina Faso on hieman Nigeriä edellä, mutta kaikki kolme Sahelin valtiota jäävät selvästi alle Afrikan keskiarvon.
• Nigeria: Afrikan väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa noin 40 % väestöstä on verkossa (vuonna 2023 joidenkin arvioiden mukaan 50–60 %). Nigerialla on Afrikan suurin absoluuttinen käyttäjämäärä, mutta prosentuaalisesti se osoittaa, että edes isot markkinat eivät ole saaneet puolta väestöään nettiin. Burkina Fason 20 % näyttää vähäiseltä, mutta se ei ole paljon jäljessä Nigerian tilannetta muutama vuosi sitten – mikä viittaa siihen, että oikeilla investoinneilla mukaan ehtii vielä.
• Globaali keskiarvo: Arviolta 66 % maailman väestöstä on netissä vuonna 2024 datareportal.com. Kehittyneissä maissa (Eurooppa, Pohjois-Amerikka, osin Aasia) penetraatio ylittää usein 90 %. Jopa Afrikasta löytyy esimerkkimaita kuten Marokko (~92 %) ja pieni Cabo Verde (~73 %), jotka osoittavat kehitystahdin mahdollisuudet statista.com. Burkina Fason ~20 % on selvästi globaalin skaalan alapäässä. Se kertoo, että parannuksille on kiire: maan tulisi kolminkertaistaa tai nelinkertaistaa käyttäjämääränsä päästäkseen nykyiseen maailman keskiarvoon.

Yhteenvetona Burkina Faso jää alueellisten ja maailmanlaajuisten verrokkien jälkeen verkkoyhteyksissä, erityisesti rannikkovaltioihin ja kehittyneempiin talouksiin verrattuna. Toisaalta se on suunnilleen sillä tasolla kuin voisi odottaa taloudellisen ja maantieteellisen taustan huomioiden (vrt. Mali/Niger). Toiveena on, että käynnissä olevat hankkeet ja uudet teknologiat (kuitu, 4G, satelliittilaajakaista) auttavat kaventamaan tätä kuilua tulevina vuosina — ehkä jopa ohittaen perinteisiä kehitysvaiheita.

Laajemman verkkoyhteyden mahdollisuudet ja esteet

Tulevaisuutta ajatellen Burkina Faso seisoo tienhaarassa digitaalisen kehityksen suhteen. On lupaavia mahdollisuuksia, jotka voivat nopeuttaa verkkoyhteyksien kasvua, mutta myös pysyviä esteitä, jotka voivat hidastaa kehitystä. Tässä tärkeimpien tekijöiden analyysi:

Verkkoyhteyden kasvua vauhdittavat mahdollisuudet:

• Hallitus- ja apurahahankkeet: Tavoite rakentaa 800 uutta tukiasemaa ja yhdistää 1 000 syrjäistä aluetta vuoteen 2027 mennessä developingtelecoms.com developingtelecoms.com on suuri mahdollisuus. Toteutuessaan se laajentaa dramaattisesti mobiiliverkon peittoa. Kansainväliset kehitysyhteistyökumppanit (Maailmanpankki, jne.) ja Universal Service Fund tuovat lisää pääomaa. Nämä investoinnit voivat kuroa umpeen katvealueet ja tuoda miljoonat uudet käyttäjät kuuluvuusalueelle.
• 4G:n (ja tulevaisuudessa 5G:n) laajentaminen: Burkina Fasossa siirrytään nopeasti 2G/3G-tekniikasta 4G LTE -verkkoihin. Pelkästään vuonna 2023 4G-liittymien määrä kasvoi 79 % digitalmagazine.bf verkon laajentuessa. 4G:n nopeus ja laatu voivat parantaa käyttökokemusta ja houkutella uusia käyttäjiä (nopea ja luotettava yhteys kannustaa liittymiseen). Vaikka 5G ei ole vielä käytössä, kuidun ja datakeskusten rakentaminen nyt helpottaa tulevaa 5G:n käyttöönottoa kaupungeissa aikanaan.
• Kuituoptinen kasvu: Kuituyhteyksien kotiin kasvava suosio (kiitos GVA Canalboxin ja muiden) kasvattaa suurikapasiteettisten käyttäjien joukkoa kaupungeissa. Tämä synnyttää positiivisia kerrannaisvaikutuksia: kun kriittinen massa käyttää nopeaa nettiä, myös paikallista sisältöä ja palveluja syntyy helpommin. Samalla se lisää painetta mobiilioperaattoreille parantaa palveluaan, kun kuluttajat näkevät todellisen laajakaistan edut. Lisääntyvä kotimainen kuituverkko (mukaan lukien yhteydet naapurimaihin) laskee kapasiteetin hintaa ja parantaa koko verkon luotettavuutta vähitellen.
• Hinnat laskussa & edullinen pääsy: Mobiili-internetin hinta Burkina Fasossa on laskenut ja kuuluu nykyisin yhteen Afrikan edullisimmista datamarkkinoista pulse.internetsociety.org. Myös halpoja älypuhelinmalleja on saatavilla. Kun laitteet ja liittymät muuttuvat edullisemmiksi, yhä useampi pääsee nettiin. On näyttöä siitä, että jopa pienituloiset maaseudulla ostavat dataa, jos hinta on tarpeeksi matala ja kokevat internetin hyödylliseksi (esim. yhteydenpitoon, mobiilirahaan, viihteeseen).
• Nuori ja innokas väestö: Burkina Fasossa on nuori väestö (mediaani-ikä noin 17 vuotta). Tämä diginatiivi sukupolvi käyttää innokkaasti sometta, verkkopalveluja ja älypuhelimia. He muodostavat valtavan potentiaalin, jos infrastruktuuri ja edullisuusasiat ratkeavat. Jo nyt Facebookissa on miljoonia burkinafasolaisia käyttäjiä (vaikkakin usein satunnaisesti yhteydessä). Tämä piilevä kysyntä voi muuttua säännölliseksi käytöksi kattavuuden kasvaessa.
• Satelliittilaajakaista ja uudet innovaatiot: LEO-satelliittivaihtoehtojen (Starlink) ja mahdollisesti muiden innovaatioiden (yhteisölliset Wi-Fi-keskukset, yhteysilmapallot tai dronet) saapuminen on jokerikortti. Jos Burkina Faso osaa hyödyntää näitä tekniikoita, osa perinteisten verkkoinvestointien viivästyksistä voidaan ohittaa. Esimerkiksi koulun tai klinikan yhdistäminen satelliittiin syrjäisellä alueella voi tapahtua huomattavasti nopeammin kuin kuidun tai mikroaaltolinkkien rakentaminen. Lisäksi hallituksen avoimuus piloteille (kuten satelliittiyhteydet hätäviestintään) osoittaa halukkuutta ottaa käyttöön uusia ratkaisuja tarpeen mukaan.

Pysyvät esteet ja haasteet:

• Köyhyys ja heikko lukutaito: Perustavanlaatuisia sosioekonomisia tekijöitä ei voi sivuuttaa. Suuri osa Burkina Fason väestöstä elää köyhyydessä ja on saanut vähän muodollista koulutusta. Vaikka internetpalvelu olisi tarjolla, monilla ei ole varaa älypuhelimeen tai tietokoneeseen, ja osa – erityisesti vanhemmat aikuiset – ei osaa käyttää digitaalisia palveluja. Tämä inhimillisen pääoman este tarkoittaa, että pelkkä verkkojen rakentaminen ei riitä – tarvitaan digitaitokoulutuksia, paikallista sisältöä ja palveluita, joilla on selvä lisäarvo maaseudun köyhille (esim. maataloustiedot, mobiilipankkipalvelut).
• Sähköinfrastruktuuri: Kuten mainittu, sähkönsaanti on yhä vähäistä etenkin maaseudulla. Ennen kuin sähköistys paranee (ja käyttövarmuus kaupungeissa kasvaa), verkkoyhteydet kärsivät. Sähkökatkot tai sähköttömyys keskeyttää yhteydenpidon. Telekomsektorin voi olla tarpeen investoida aurinkosähköön ja varavirtaratkaisuihin sekä tukiasemille että kylien latauspisteille tämän lieventämiseksi.
• Turvallisuus ja poliittinen vakaus: Jatkuva turvallisuuskriisi ääriliikkeiden hyökkäysten vuoksi on kova este. Se ei vain tuhoa infrastruktuuria developingtelecoms.com, vaan vie myös hallituksen huomion ja resursseja. Epävakailla alueilla yritykset epäröivät investoida uusiin tukiasemiin, ja olemassaolevien ylläpito on vaarallista. Poliittinen epävakaus (esim. vuoden 2022 vallankaappaukset) voi hidastaa sääntelyuudistuksia ja karkottaa ulkomaisia investointeja. Vakaus on välttämätöntä pitkäaikaisille tietoliikennehankkeille.
• Sääntelylliset pullonkaulat: Vaikka hallitus on ollut aloitteellinen, sääntelyssä ja byrokratiassa on yhä kitkaa, mikä voi hidastaa etenemistä. Esimerkiksi viivästykset uuden teknologian, kuten Starlinkin, lisensoinnissa osoittavat varovaista suhtautumista, mikä pidentää julkisen käyttöönoton odotusta, vaikka palvelu olisi teknisesti jo saatavilla ecofinagency.com. Samoin taajuuksien jako tuleville laajennuksille (esim. 5G) ja rakennuslupien myöntäminen tukiasemille voivat muodostua pullonkauloiksi. Tasapainon säilyttäminen kontrollin ja innovaation välillä on jatkuva haaste sääntelijöille.
• Markkinakilpailu ja investoinnit: Nykyinen markkinarakenne saattaa rajoittaa nopeaa laajentumista. Kahdella suurimmalla toimijalla (Orange ja Moov) ei välttämättä ole vahvaa motivaatiota laajentaa vähätuottoisille maaseutualueille ilman painetta. Pienemmällä Telecelillä on niukasti pääomia laajentua yksin. Tarvitaan uusia investointeja – mahdollisesti uusia toimijoita tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia – viemään verkkoyhteyksiä syrjäseuduille. Jos markkina pysyy puolimonopolistisena, hintojen ja palvelun kehitys voi pysähtyä, kun alkuvaiheen laajennukset (lahjoittajien/hallituksen voimin) on tehty.
• Ylläpito ja palvelun laatu: On iso haaste varmistaa, että olemassa olevat yhteydet tuottavat oikeasti käyttökelpoisen netin. Monet käyttäjät valittavat hitautta ja katkoista. Burkina Fason keskimääräiset latausnopeudet vuonna 2023 olivat noin 35,7 Mbps mobiilissa ja 43,2 Mbps kiinteässä netissä pulse.internetsociety.org, eli paperilla kohtuulliset, mutta kaupunki–maaseutu-erot ovat valtavat. Maaseudulla todellinen nopeus jää usein murto-osaan tuosta, jos yhteyttä on ollenkaan. Kaupunkien ruuhkaisuus ja rajallinen kansainvälinen kapasiteetti myös heikentävät laatua. Ilman jatkuvaa päivitystä ja ylläpitoa käyttäjäkokemus voi jäädä heikoksi ja netin käyttöhalut vähentyä.

Näkymät: Esteistä huolimatta Burkina Fason yleiskehitys näyttää asteittaiselta verkkoyhteyksien paranemiselta. Vuosina 2023–2025 vauhti on kiihtynyt – politiikan, infrahankkeiden ja teknologiakokeilujen yhdistyessä. Jos rauha ja vakaus säilyvät ja suunnitelmat (tukiasemat, kuitu, mahdollinen Starlink) toteutuvat, maa voi merkittävästi nostaa verkkopenetraatiotaan 2020-luvun loppuun mennessä. Optimistisesti Burkina Faso saattaa nousta nykyisestä noin 20 %:sta 40–50 %:n tasolle vuoteen 2030 mennessä – eli saavuttaa naapureiden nykyisen tason. Se mullistaisi yhteiskuntaa mahdollistaen uudet mahdollisuudet koulutuksessa, kaupankäynnissä, sähköisessä hallinnossa ja monella muulla alueella.

Kuitenkin yhteydenpidon “viimeinen maili” – vaikeimmin tavoitettavien väestönosien saavuttaminen – tulee todennäköisesti olemaan suurin haaste. Köyhyyden, syrjäisen maantieteen ja turvattomuuden yhdistelmä tarkoittaa, että ilman jatkuvaa panostusta ja innovaatioita osa väestöstä saattaa jäädä verkon ulkopuolelle samalla kun muu maa ottaa digiloikan. Digikuilu Burkina Fason sisällä voi kasvaa entisestään, jos kaupunkialueet pääsevät nauttimaan valokuidusta ja 5G:stä, kun taas jotkut maaseutuyhteisöt kamppailevat edelleen 2G:n kanssa. Kuilun umpeen kurominen vaatii pelkän teknologian lisäksi myös yhteisölähtöisiä toimintatapoja, osallistavaa politiikkaa ja ehkä jopa alueellista yhteistyötä (koska internet ei tunne rajoja).

Yhteenvetona voidaan todeta, että Burkina Fason internet-tulevaisuus tasapainottelee suurten toiveiden ja karun todellisuuden välillä. Nykytila on pysäyttävä – vain viidennes kansalaisista verkossa ja räikeitä eroja – mutta käynnissä olevat aloitteet ja uudet teknologiat ovat erittäin lupaavia. Tulevat vuodet ovat ratkaisevia sen kannalta, voidaanko “Starlink-unelmat” ja koko maan kattavat laajakaistatavoitteet saavuttaa ja tuoda Burkina Faso vahvasti digiaikaan. Maailma seuraa, kun tämä sitkeä kansa ottaa vastaan suuren haasteen yhdistää kansalaisensa, kylä kerrallaan ja käyttäjä toisensa jälkeen.

Lähteet:

• Internet Society Pulse – Burkina Faso Country Report (2023) pulse.internetsociety.org developingtelecoms.com
• ARCEP Burkina Faso – Market Data Q3 2023 (julkaistu tammikuu 2024) digitalmagazine.bf digitalmagazine.bf
• Developing Telecoms – Burkina Faso laajentaa yhteyksiä vaikeasti saavutettaville alueille vuoteen 2027 mennessä developingtelecoms.com; Lisää tukiasemia suunnitteilla vuodelle 2025 developingtelecoms.com developingtelecoms.com
• Ecofin Agency – Starlinkin haaste Afrikassa: sääntelyn kiertäminen (maaliskuu 2024) ecofinagency.com
• DataReportal – Digital 2024: Burkina Faso (tammikuu 2024) digitalmagazine.bf
• Emergency Telecom Cluster (ETC) Sahel Fact Sheet (tammikuu 2024) etcluster.org
• Statista / Business Insider Africa – Internetin levinneisyyden vertailuja (2023–2025 dataa) statista.com datareportal.com
• Internet World Stats / Maailmanpankki – Maailmanlaajuiset ja alueelliset internetin käytön vertailutiedot datareportal.com pulse.internetsociety.org